Kuntien parhaat ilmastoteot ovat nyt verkossa

Ilmastonmuutoksen
ehkäisy on kunnille vaikea tehtävä, koska se vaatii toimenpiteitä
usealla toimialalla ja tulosten mittaaminen on vaikeaa.

–
Ilmastotyö hyödyttää kuntia parhaimmillaan sekä taloudellisesti että
sosiaalisesti. Esimerkiksi energiansäästössä on paljon vielä
hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, jotka ovat myös taloudellisesti
kannattavia. Palveluiden hyvä saavutettavuus vähentää liikkumistarvetta
ja on siten tärkeää kuntalaisten hyvinvoinnin, kunnan talouden ja myös
ilmastonmuutoksen ehkäisyn kannalta, Kuntaliiton projektipäällikkö Anu
Kerkkänen sanoo.

Ilmastotyön onnistuminen edellyttää, että kunnan
eri sektoreilla tehtävät toimenpiteet sovitetaan yhteen. Samalla tulee
miettiä, miten päätökset vaikuttavat ilmastonmuutokseen sekä lyhyellä
että pitkällä aikavälillä. Mikään kunnan sektori ei pysty ratkomaan
ilmastoasioita yksin.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)

---

---

– Esimerkiksi maankäytön ja liikenteen
keskeiset suunnitelmat on tärkeä laatia samanaikaisesti, jotta
vuorovaikutus suunnittelussa on mahdollista ja ratkaisut voidaan
sovittaa yhteen. Palveluita järjestettäessä tulee kiinnittää huomiota
niin palveluiden saavutettavuuteen, kuljetusten logistiikkaan, tilojen
käyttöasteeseen kuin peruskorjaus- ja energiasaneeraustarpeisiinkin,
Kerkkänen kuvaa.

Kunnat ovat jo tehneet arvokasta työtä
ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kuntaliiton kokoama asiantuntijaraati
on valinnut parhaat käytännöt Etelä-Savosta, Helsingin seudulta,
Jyväskylästä, Kiuruvedeltä, Kouvolasta, Kuopiosta, Lahdesta, Mikkelistä,
Oulusta, Porista, Ruokolahdelta, Somerolta, Tampereelta, Tampereen
seudulta, Turusta, Uudestakaupungista ja Vaalasta.

Kouvola vähensi kustannuksia ja päästöjä joukkoliikenteellä

Vuonna
2009 aloittanut uusi Kouvolan kaupunki alkoi kehittää joukkoliikennettä
ja kuntien järjestämiä henkilökuljetuksia, koska kuljetuskustannukset
veivät varsin mittavan osan kunnan taloudesta. Kouvola yhtenäisti
kuntakohtaisen ja seutuyhteistyöhön tukeutuvan
joukkoliikennejärjestelmänsä.

Laajan kaupungin alueella otettiin
käyttöön 40 euron hintainen kaupunkilippu, mikä osoittautui
menestystuotteeksi.  Joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat kasvaneet yli
20 prosenttia ja vakituisesti kuukausilipuilla matkustavien määrä noin
50 prosenttia.

Joukkoliikenteellä tehty matkakertymä on kasvanut
noin kolme miljoonaa kilometriä. Liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat
vähentyneet noin 300 tonnia vuodessa.

Lahden yleiskaava tukee ilmastotyötä

Koko
Lahden kaupungin kattavan oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatiminen
aloitettiin vuonna 2009 ja se on tarkoitus hyväksyä vuonna 2012.
Tavoitteena on, että jatkossa jokainen uusi valtuusto pääsee arvioimaan
yleiskaavan muutostarpeet.

Yleiskaava on purettu ymmärrettäviksi kysymyksiksi, kuviksi ja kertomuksiksi perinteisen karttaesityksen ohella.

Jatkuvasti
päivitettävä yleiskaava, jonka toteutumista seurataan kestävän
yhdyskuntarakenteen mittareilla, auttaa kuntaa pidemmän aikavälin
suunnittelussa ja tulevaisuuden suuntaviivoihin liittyvässä
keskustelussa. Siten myös ilmastotavoitteiden saavuttaminen on aiempaa
helpompaa.

Oppaasta eväitä ilmastotyöhön

Kuntaliitto
tukee kuntia ilmastotyössään julkaisemalla oppaan Ilmastonmuutos,
hyvinvointi ja kuntatalous. Oppaaseen on koottu viimeisin tietämys
päästöjen vähentämisestä ja käytännön ohjeita päätöksentekoon kunnissa.
Opas on laadittu yhdessä ympäristöministeriön, työ- ja
elinkeinoministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.

Oppaassa
käsitellään maankäyttöä, liikennettä, palveluita, hankintoja,
energiantuotantoa, energiansäästöä ja ilmastonmuutokseen varautumista.
Oppaan rinnalla julkaistaan nettijulkaisu, johon on koottu hyviä
käytäntöjä suomalaisista kunnista.

Opas ja siihen liittyvä hyviä käytäntöjä sisältävä verkkojulkaisu on julkaistu Kuntaliiton verkkokirjakaupassa.

(KL)