Kuntien valmiudet liitosselvityksiin vaihtelevat alueittain paljon
Alueellisesti selvitysvalmiudessa on suuria eroja. Vähiten selvitysvalmiutta on Keski-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla. Eniten selvitysvalmiutta on Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Keski-Suomessa.
Viidesosa kunnista kannattaa valtiovarainministeriön työryhmän esittämiä selvitysalueita sellaisinaan. Yksikään VM:n ehdottama ensisijainen selvitysalue ei saa kannatusta kaikilta alueelle esitetyiltä kunnilta.
Kuntaliiton analyysin mukaan neljäsosa kunnista on esittänyt omia selvitysalueita, joko supistaen, laajentaen tai muuttaen VM:n esittämää selvitysaluetta. Kunnat ovat ehdottaneet kaikissa maakunnissa omia esityksiä, eniten Keski-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjois-Savossa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Kuntien omien esitysten merkitystä on ensisijaisen tärkeää korostaa kuntarakennemuutosten jatkovalmistelussa ja kuntien välisen yhteistyön kehittämisen yhteydessä, toteaa Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen.
Suuret kaupungit, maakuntakeskukset ja seutukaupungit ovat tyytyväisimpiä VM:n rakennetyöryhmän selvitykseen, ja niillä on myös eniten selvitysvalmiuksia.
Kriittisimpiä selvitykseen ovat pitkien etäisyyksien kunnat sekä pääkaupunkiseutu ja kaksi- ja ruotsinkieliset kunnat. Vähiten selvitysvalmiuksia on kehyskuntien ja pitkien etäisyyksien sekä saaristokuntien keskuudessa.
– Luottamuksen palauttamiseksi kuntien ja valtion välille tarvitaan toinen kuntien lausuntokierros. Kunnille tulee turvata mahdollisuus esittää näkemyksensä, kun niillä on tiedossa sosiaali- ja terveyspalvelujen selvitys ja kun ne ovat ehtineet keskustella vaihtoehdoista, Majoinen painottaa.
Kuntaliitto on tulkinnut kuntien kannanotot kuntien kirjallisten lausuntojen perusteella. Projektipäällikkö Sini Sallinen korostaa, että kuntien lausunnot olivat moniselitteisiä ja tulkinnanvaraisia.
– Lausuntoihin on liitetty varauksia ja ehtoja. Joidenkin kuntien lausunnot ovat moniselitteisiä ja joissakin tapauksissa myös ristiriitaisia. Lausuntojen takana näyttää olevan useita, monimutkaisia syitä, joten neuvotteluja tarvitaan yhteisen näkemyksen aikaansaamiseksi, Sallinen toteaa.
Ensi vuoden alussa toteutuu 11 kuntien yhdistymistä. Kuntien määrä vähenee 16:lla, koska kolmessa liitoksessa on osallisena enemmän kuin kaksi kuntaa.
Viimeksi keskiviikkona Raahen ja Vihannin valtuustot päättivät kuntien yhdistymisestä. Keskiviikkona selvisi myös, että Lohja yhdistyy Nummi-Pusulan kanssa. Lohjan ja Karjalohjan yhdistymisestä on jo voimassa oleva aiempi valtioneuvoston päätös.
Tiedot perustuvat kuntien valtuustojen päätöksiin. Lopullisesti kuntarakenteesta päättää valtioneuvosto kesäkuun loppuun mennessä kuntien yhdistymisesitysten pohjalta.
Kuntia on tällä hetkellä kaikkiaan 336, joista 16 sijaitsee Ahvenanmaalla. Vuoden 2013 alusta kuntia on siis 320, joista 304 Manner-Suomessa.
Ahvenanmaalla ei ole tulossa kuntaliitoksia vuodenvaihteessa, eikä myöskään kuntauudistus suoraan koske Ahvenanmaan kuntia.
(KL)
