Kyselymme kuntaliitoksista kirvoitti runsaasti mielipiteitä puolesta ja vastaan: "Kahden köyhän yhdistämisellä ei synny yhtä rikasta"
Toisiko kuntaliitos säästöjä vai ei? Lukijamme ottivat kantaa Kuntalehden kyselyssä. Kuva: Pixabay
Voidaanko kuntien talousongelmat ratkaista kuntaliitoksen avulla? Tähän kysymykseen Kuntalehti keräsi lukijoiden mielipiteitä kyselyllä, joka keräsi yhteensä 73 vastausta.
Vastausvaihtoehdot anonyymissä kyselyssä olivat ”kyllä” tai ”ei”, minkä lisäksi vastauksen sai halutessaan perustella. Äänet jakautuivat melko tasaisesti, mutta niukka enemmistö kallistui kuntaliitosten vastustamiseen.
Vastaajista 39 oli sitä mieltä, että kuntaliitoksista ei ole kuntien talousongelmien ratkaisijaksi. Muun muassa näin vastauksia perusteltiin:
”Laajemmin arvioituna ei voida. Merkittävä osa kunnan palveluista ovat esimerkiksi päivähoito-, peruskoulu-, infrastruktuuri-, jne. palveluita. Niissä on ryhmäkoot ja henkilöstömitoitukset. Sellaisissa palvelu ei halpene, vaikka se liitettäisiin suurempaan työnantajaan. Käytännössä on niin, että mitä suurempi organisaatio niin sitä suuremmat ns. tukimenot. Suuressa organisaatiossa on myös kustannusvuotoja enemmän. Joitakin yksittäisiä tapauksia on, jos esimerkiksi ei saada pientä ryhmää täyteen niin voi saada pieniä kustannussäästöjä.”
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
”Aika harva liitos on tuottanut positiivista tulosta. Sen paremmin pärjänneen kunnan talous on jatkossa mennyt vain kuralle, kun siivelle on otettu heikompi osapuoli. Samahan se näyttäytyy nyt hyvinvointialuekuvioissa. Jotenkin toiminut systeemi osoittautuu yhdessä vain kalliimmaksi ja kalliimmaksi ja palvelut heikkenee.”
”Kahden köyhän yhdistämisellä ei synny yhtä rikasta.”
”Kysymys on vaikea. Jos katsotaan yhtä tiettyä kuntaa, joka on taloudellisesti vaikeassa tilanteessa, vastaus olisi ”mahdollisesti”. Kun kunta liitetään toiseen kuntaan, siirtyvät taloudelliset huolet mukana. Toki leveämmillä hartioilla voidaan tehdä karsintaa. Vastaan ottavan kunnan taloudellisen tilanteen on oltava hyvä, ettei liitoksesta synny uutta ketjureaktiota. Tämä koskee erityisesti sote-kiinteistöjen myötä syntyviä taloudellisia haasteita kunnissa. Liitos ei ratkaise ongelmaa, mutta luo mahdollisuuksia keventää iskua. Mielenkiintoista on, miten pitkälle kuntien välisellä yhteistyöllä voitaisiin saavuttaa kuntaliitoksen mittakaavaetuja.”
”Kun kunta on ajautumassa kuntaliitokseen, on sen taloutta yritetty korjata kaikin keinoin. Kuntaliitosta suunniteltaessa ei ole enää mitään leikattavaa. Kuntaliitos pelastaa kunnan talouden vain jos toinen osapuoli on niin vauras, että se pystyy panostamaan köyhään, liitettävän kuntaan.”
”Ei ole enää yhtään vahvaa kuntaa, mihin liittyä. Kaikki ollaan heikossa asemassa. Lopetetaan kunnallinen päätöksenteko pienissä kunnissa ja vain viranhaltijavetoisesti johdetaan pikku kunnat. Pieniä kuntia ohjaisi maakunnallinen luottamusmiesorganisaatio ja kunnat saisivat toteuttaa vain lakisääteisiä tehtäviä, mihin rahat osoitetaan. Maakunnallinen verotus. Luottamusmiesorganisaatio tuo yleensä pienissä kunnissa kulut paljon isommiksi päätöksillään.”
”Osa kunnista on valitettavasti liian pieniä”
Kuntaliitoksille löytyi vastaajien joukosta myös kannatusta. Muun muassa tällaisia argumentteja esitettiin kuntaliitosten puolesta:
”Jos asiat voidaan hoitaa suhteessa vähemmällä väellä, niin säästöjä voi tulla.”
”Kunhan liitos on todellinen, ei vain rakenteellinen, kuten vuoden moni vuoden 2009 liitoksista oli. Vanhojen kuntien rakenteet rasittavat moniliitoskuntia edelleen, eikä liitoskuntien yhtenäisyyden eteen ole tehty tarpeeksi töitä. Esimerkiksi Loimaalla kipuillaan edelleen Alastaron ja Mellilän (2009) paikallisidentiteetin kanssa, löytyypä vielä Metsämaan identiteettiä korostaviakin (2005). On kuitenkin selvää, että sote-uudistuksen jälkeen kuntien määrää on vähennettävä. Kaupunkiseudut yhteen ja alle 5 000 asukkaan kunnat yhteen. Sillä hoituu eläköitymisen aiheuttama tuleva henkilökuntapulakin ja kiinteistökulut saadaan hallintaan.”
”Osa kunnista on valitettavasti liian pieniä ja niiden rooli on pienentynyt sote-uudistuksen seurauksena entisestään.”
”Kuntien yhdistämisellä saadaan satojen tuhansien eurojen säästöjä, kunhan johtavat viranhaltijat irtisanotaan. Eli ei mitään siirtoja toiseen kuntaan yhdistyttäessä.
Kuntaliitokset tulee kuitenkin tehdä työssäkäyntialueen ja palveluiden käytön mukaan, eli kunnat joissa nytkin on jo liikkuvuutta tulisi yhdistää.”
”Monet kuntien talousongelmista ratkeaisivat kuntaliitoksilla – ja sen jälkeen sopeuttamalla palvelutarjonta. Ei kuntaliitos mikään ihmelääke ole. Jos kaksi rapakunnossa olevaa kuntataloutta lyödään yhteen, niin eivät ne yhdessäkään pysty kaikkea sitä tekemään mitä kumpikaan ei yksin ole kyennyt tekemään. Mutta kuntaliitoksia pitäisi aina lähestyä siitä näkökulmasta, että tarvittaisiinko jotain julkista palvelua tietyssä maantieteellisessä pisteessä, jos kuntarajat eivät menisi siitä mistä ne nyt menevät. Jos vastaus on ei, kuntaliitos voisi ratkoa kunnan talousongelmia.”
”Kun kunnan tehtäväksi on jäänyt tekninen ja koulutoimi, pienen kunnan keskushallinto tulee suhteellisen kalliiksi. Sekä koulu- että tekninen toimi olisivat tehokkaampia keskisuurissa kunnissa, asukasluku. 20 000 – 50 000. Isommat kunnat lisäävät byrokratiaa.”
Kuntaliitoksia ei ole viime vuosina enää tehty 2000-luvun huippuvuosien tahtiin. Käynnissä on yksi selvitys mahdollisesta kuntaliitoksesta Haminan ja Virolahden välillä.
Vuoden 2007 jälkeen Suomessa on toteutunut 77 kuntaliitosta. Kuntien lukumäärä on vähentynyt tänä aikana noin neljänneksellä.
//Klo 14.11. korjattu kirjoitusvirhe
