Kyselytutkimus paljastaa: Tuulivoimaloita ei haluta kesämökkien naapuriin – Mitä kauempana voimalat sijaitsevat, sitä paremmin ne hyväksytään

Tuulivoimaa lähtökohtaisesti kannatetaan uusiutuvana energiamuotona, mutta tuulivoimapuistoja ei haluta lähelle omaa asuinpiiriä. Luonnonvarakeskuksen tekemästä tuoreesta kyselytutkimuksesta myös ilmenee, että tuulivoimalat hyväksytään paremmin kodin kuin loma-asunnon läheisyyteen. Käytössä jo olevat tuulivoimalat koetaan hyväksyttävämpinä kuin vasta suunnitteilla olevat.

Kyselyt tutkimusta varten suoritettiin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa, missä on paljon tuulivoimaa ja suurehko väestöntiheys. Kyselyssä huomioitiin vastaajien kodin sekä mahdollisen loma-asunnon ympäristöissä olevat tuulivoimalat sekä suunnitteluvaiheessa olevat voimalat.

Vastausten mukaan tuulivoimalat koettiin hyväksyttävämpinä vakituisen kodin lähipiirissä kuin loma-asunnon läheisyydessä, mikä yllätti tutkijatkin.

– Mitä todennäköisimmin tulokseen vaikuttivat erilaiset elämäntyylit näissä kahdessa paikassa. Vakituisessa kodissa ihmisten arki on hyvin riippuvaista teknologiasta ja sähköntuotannosta, joten on loogista hyväksyä ratkaisuja, jotka ylläpitävät teknologiasta riippuvaista elämäntapaa. Monelle loma-asumisen ideaali puolestaan on viettää yksinkertaista elämää luonnossa ja paeta tekniikasta riippuvaisia päivittäisiä toimintoja, toteaa tutkimusprofessori Eija Pouta Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa.

Tämä tuo haasteita kunnille siinä, kuinka ottaa oikeudenmukaisesti huomioon sekä vakituinen asutus että loma-asutus tuulivoimapuistojen sijaintipäätöksissä.

– Kyselyn tulokset viittaavat siihen, että ihmiset eivät halua tuulipuistohankkeita lähelleen riippumatta siitä, onko heillä itsellään arkipäivän kulkureiteiltä näkymiä puistoihin. Todennäköisesti ihmiset ovat huolissaan hankkeiden vaikutuksesta heidän omaisuutensa arvoon tai vaikkapa kyläyhteisöön, arvelee Pouta.

Tuulivoimaloiden hyväksyttävyys pohjaa käsityksiin voimaloiden vaikutuksista. Maantieteellisen etäisyyden kasvaessa vastaajien suhtautumisessa painottuivat enemmän kuva tuulivoimasta puhtaana energiamuotona ja tulevaisuuden energiantuotannon mahdollisuudet. Lyhyemmillä etäisyyksillä suhtautumisessa painottuivat paikalliset konkreettiset vaikutukset. Kielteisiä käsityksiä olivat muun muassa tuulivoimaloiden vaikutukset ulkoiluympäristöön ja maa- ja metsätalouden mahdollisuuksiin sekä vaikutukset eläinten elinolosuhteisiin. Tavanomaisesta oletuksesta poiketen maisemavaikutukset saatettiin kokea myös myönteisinä.

Suomessa turbiinien tiheys on edelleen melko alhainen ja etäisyydet lähimpiin tuuliturbiineihin ovat suhteellisen korkeita verrattuna useisiin muihin Itämeren alueen maihin kuten Saksaan tai Tanskaan.

– Suomessa tuulivoimaloita on ollut tähän saakka mahdollista sijoittaa melko syrjäisille ja harvaan asutuille alueille. Sen vuoksi mukana oli vähän vastaajia, joiden asunto tai loma-asunto on aivan tuulipuistojen välittömässä läheisyydessä. Myös lähellä voimaloita asuvien asenteita pitäisi saada jatkossa mitattua, sanoo Eija Pouta.

Suomessa tuulivoiman tuotannon odotetaan vähintään kolminkertaistuvan tulevina vuosikymmeninä. Tuulivoimalla voidaan osittain ratkaista ilmastonmuutoksen ja energiariippuvuuden pitkän aikavälin haasteita, mutta lyhyen aikavälin seuraukset ihmisten arjessa vaikuttavat tuulivoiman hyväksyttävyyteen. Hyväksyttävyyden puute puolestaan saattaa hidastaa uusien tuulipuistojen perustamista, Luken tutkimusraportissa todetaan.