Arviointineuvosto: Lakiesitys ei avaa kunnolla maakuntien rahoitusvaihtoehtoja
Lakiesitysten yhteisvaikutusten arvioiminen on luonnollisesti vaikeaa, jos kaikkien asiaan liittyvien esitysten sisällöstä ei vielä ole tietoa, arviointineuvosto toteaa. (Kuva: Kari Långsjö)
Lainsäädännön arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksissa tulisi perustella tarkemmin, miksi puhtaasti valtion rahoitukseen perustuva malli olisi parempi vaihtoehto kuin maakuntien oman verotusoikeuden sisältävä rahoitusmalli.
Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan sote- ja maakuntalakiesityksissä on paljon hyvää, mutta myös paljon parannettavaa. Neuvosto antoi lausuntonsa lakiesityksistä 13.2.2017.
Arviointineuvosto huomauttaa muun muassa, että vaikka sote-rahoitusmallia ja maakuntien rahoitustason muutosta ja kohdentumista kuvataan pääosin havainnollisesti ja asianmukaisesti, ”vaihtoehtoisten toimenpiteiden käsittely ei ulotu kaikkiin merkittäviin rahoitusta koskeviin toimenpiteisiin”.
Vaikka esitysluonnoksessa myönnetään, että alan kirjallisuuden perusteella maakuntien verotusoikeus olisi perusteltua, kokonaan valtionapuun perustuvan rahoituksen riskejä ei käsitellä, vaan puhtaasti valtionapuun perustuvan maakuntien rahoituksen perusteluissa ja vaikutusten arvioissa korostuvat rahoitustavan myönteiset puolet.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
”Tutkimuskirjallisuuden perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että täyteen valtionapurahoitukseen liittyy myös riskejä, muun muassa menojen kasvusta. Tähän liittyy myös se, että maakuntien alijäämien tapauksessa jouduttaisiin esitysluonnoksen mukaan viime kädessä turvautumaan harkinnanvaraisiin avustuksiin. Sote-uudistuksen eräs tavoite on menojen kasvun hillitseminen. Esitysluonnoksessa tulisi perusteellisemmin käsitellä esitettävän rahoitusmallin vaikutuksia menojen hallinnan näkökulmasta”.
Lisäksi arviointineuvosto kiinnittää huomiota samaan asiaan kuin useat tahot pitkin valmistelua ovat kiinnittäneen, eli kunnille koituvat seuraukset niiden omistaman käyttöomaisuuden esitetystä vastikkeettomasta siirrosta maakunnille.
Neuvosto huomauttaa, että vaikka sote-kiinteistöjen jääminen omistajien vastuulle ja jopa kokonaan vaille käyttöä, lakiesitysluonnos arvioi taloudellisia vaikeuksia koituva vain pienelle osalle kunnista.
”On mahdollista, että teenkin omaisuuden vastikkeettomasta siirrosta voi seurata kuntien ja kuntayhtymien lainanhoitokustannusten kasvua, varsinkin mikäli kuntalainojen niin sanottu juridinen nollariskiluokitus menetetään ja mikäli lainojen markkinariski kasvaisi”, neuvosto muistuttaa.
Vaikutus kuntalaiseen sivuosassa
Arviointineuvosto muistuttaa myös, että uudistuksen vaikutukset kotitalouksien ja kansalaisten näkökulmasta jäävät vähemmälle huomiolle, ja esitysluonnoksen vaikutusten arviointi painottuu kuvaamaan vaikutuksia kunnille, maakunnille ja valtiolle.
”Tätä voi pitää esitysluonnoksen puutteena, sillä uudistuksen keskeinen tavoite on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ja palvelujen saatavuuden parantaminen”, lausunnossa sanotaan.
Lisäksi neuvosto kiinnittää huomiota siihen, että lakiesitysluonnoksessa ei esitetä konkreettista kuvausta sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisen saatavuuden nykyisistä ongelmista, esimerkiksi mitä alueita ja väestöryhmiä palvelujen saatavuuden ongelmat ovat erityisesti koskeneet.
”Esitysluonnoksessa tulisi huolellisemmin käsitellä uudistuksen vaikutuksia yhdenvertaisuuteen, palvelujen laatuun ja saatavuuteen”, arviointineuvosto toteaa.
Kaikkiaan lakiesitysluonnos antaa arviointineuvoston mielestä kattavan kuvauksen nykytilasta, esityksen tavoitteista, kohderyhmästä ja ehdotetuista toimenpiteistä: ”Esitysluonnoksessa on tunnistettu keskeisiä vaikutusalueita, ja yksittäisiä vaikutusmekanismeja on kuvattu seikkaperäisesti. Esitysluonnos sisältää myös monipuolisia ja paikoin yksityiskohtaisia arvioita lakiesityksen potentiaalisista vaikutuksista.”
Valtioneuvston kanslian tiedote
Lue myös:
Maakunta- ja muutosjohtajat ärähtivät: Rahoitusvaje uhkaa pysäyttää sote-uudistuksen käynnistämisen
