Kuva: Kari Långsjö

Virkarikoksista syytettyinä olleet 28 henkilöä, mukaan lukien 27 Kittilän luottamushenkilöä, on vapautettu syytteistä Lapin käräjäoikeudessa tänään.

Luottamushenkilöille vaadittiin ehdollista vankeutta virka-aseman törkeästä väärinkäytöstä. Syytevyyhdin taustalla on kunnanjohtaja Anna Mäkelän tekemä tutkintapyyntö kunnan omistaman hissiyhtiön toimitusjohtajan toimista sekä seuranneet tapahtumat kunnan hallinnossa mukaan lukien prosessi Mäkelän erottamiseksi.

Kihlakunnansyyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen kuvailee Kuntalehdelle ratkaisua murheelliseksi kuntapäättäjien virkavastuun kannalta.

– Olemme kollega Sari Anttosen kanssa pettyneitä ratkaisuun. Tämä herättää ajatuksen, koskeeko kuntapäättäjiä ollenkaan rikoslain virkarikossäännökset, toteutuuko kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa virkavastuu, jonka lainsäätäjä on kuitenkin rikoslakiin kirjannut.

Syyttäjien mielestä asia oli selvä esimerkiksi Mäkelän irtisanomisen osalta. KHO on jo todennut irtisanomisen laittomaksi.

-Siitä huolimatta katsottiin, että kuntapäättäjiä ei koskenut samat velvoitteet.

Ote käräjäoikeuden ratkaisusta.

Syyttäjien mukaan työrikoksen osalta Anna Mäkelää kohtaan on ollut vajaan vuoden ajan systemaattista epäasiallista kohtelua, joka huipentui siihen, että Mäkelä irtisanottiin hänen tehtyään tutkintapyynnön eli meneteltyään virkavelvollisuuksien mukaisesti.

– Käräjäoikeus päätyi täysin vastakkaiseen lopputulemaan ja päinvastoin katsoi, että Anna Mäkelä on menetellyt kuntalain vastaisesti tekemällä tutkintapyynnön ilman että oli neuvotellut kunnanhallituksen kanssa.

– Tämä käräjäoikeuden päätös ei ollut linjassa edes Kuntaliiton kanssa. Kuntaliittohan linjasi, että kunnanjohtajalla on oikeus tehdä tutkintapyyntö, Junnikkala-Heikkinen muistuttaa.

Anttonen ja Junnikkala-Heikkinen aikovat ”ilman muuta” valittaa tuomiosta.

– Se, missä laajuudessa, minkälainen kokonaisuus on valituksen alainen, päätetään, kun olemme molemmat virkapaikalla kesälomien jälkeen.

Erillinen haara hallinto-oikeudessa

Erillinen prosessi Kittilän vyyhdissä on hallinto-oikeudellinen, ja siihen liittyy Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden tuore päätös, joka vapautti luottamustoimista pidättämisestä 10 syytettynä ollutta Kittilän päättäjää.

Valtiovarainministeriö pidätti niin sanotun Lex Kittilän voimalla 20 kittiläläistä päättäjää luottamustoimista meneillään olevan rikosoikeusprosessin ajaksi sen jälkeen, kun VM:n asettama selvitysryhmä oli pidättämistä suosittanut eikä kunta omatoimisesti pidättänyt rikoksistä epäiltyjä luottamustoimesta kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luottamuksen palauttamiseksi.

Kittilä on valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä, koska kunnan mukaan kaikki syytetyt olisi tullut vapauttaa myös luottamustoimesta pidättämisestä.

Valtiovarainministeriö valitti samasta päätöksestä, koska sen mielestä on tarpeen selvityttää asia Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, koska kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kunnallisen itsehallinnon yli operoivaa lainkohtaa sovelletaan.

Kittilä on arvostellut voimakkaasti Lex Kittilää, ja laki on saanut arvostelua myös lainoppineilta.

Osastopäällikkö Jani Pitkäniemi valtiovarainministeriöstä sanoo, että Lex Kittilän toimivuutta tulisi todennäköisesti arvioida pitkässä katsannossa. Tässä vaiheessa, kun prosessi on kesken, selkeä kuva on vaikea tehdä, Pitkäniemi sanoo.

– Olisi hyvä nähdä, mitä tästä kaikesta ajan kanssa seuraa. Toistaiseksi pidättämispäätös pysyy voimassa, koska hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu. Toiveemme on edelleen, että tilanne stabiloituu ja uskottavuus ja rauhallisuus palautuvat päätöksentekoon.

– Onhan varmaan omalla tavalla lain toimivuutta ja hallinnon uskottavuutta lisäävää sekin, että tämäntyyppisiin hallinnollisiin vakaviin tilanteisiin on kuitenkin mahdollista puuttua, Pitkäniemi sanoo.

Kittilästä aiemmin Kuntalehdessä

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Syyttäjien maininta, että KHO totesi kunnanjohtajan irtisanomisen laittomaksi on vajavainen, koska se todettiin laittomaksi pelkästään kuulemisvirheen vuoksi. Jos kaikki kuulemisvirheet olisivat myös virkarikoksia, niin kyllä syytettäviä tässä maassa riittäisi.

  2. Syyttäjät haluavat jatkaa tätä kohtuuttomaksi paisunutta ja tekaistua oikeusprosessia, onhan se hyvä lypsylehmä ja veronmaksajien ylläpitämää palkkiotoimintaa, joka ei varmasti johda sen kummempaan lopputulokseen kuin mihin käräjäoikeus on päätynyt.

    Moni “oikeusoppinut asiantuntijakin” on ollut vaatimassa kovaan ääneen “uutta lainsäädäntöä” tämän sopan selvittelyyn; ei tarvita ainuttakaan uutta pykälää tähän jo ennestään maailman byrokraattisimpaan järjestelmään. Päinvastoin, oikeusprosessien suoraviivaistamista, parempaa lainlukutaitoa amerikkalaismallisen humpuukin ja “tulkintojen” loputtoman suossatarpomisen sijaan.

    Ei ole ensimmäinen, eikä viimeinen, päätös irtisanoa, ja kunnanjohtajan lailliseen irtisanomiseen riittää luottamuspula. Päätöksen muotovirhe ei tee siitä “laitonta irtisanomista”, asia tulee käsitellä uudelleen ja täydentää puutteiden osalta, sen kummempaa siinä ei ole. Oma lukunsa on “luottamuspulan” syntysyyt, yleensä siinä on molemmilla osapuolilla peiliinkatsomisen paikka kun niin pitkälle tilanne on kehittynyt, mutta ulkopuolisten ja lehtijuttujen perusteella asiaa ei saa ryhtyä ratkomaan.
    Eikä hissiyhtiön toimitusjohtajan toimissakaan esiintynyt laittomuutta; moitittavuutta joidenkin mielestä mutta niitä nyt riittää ilman virkarikossyyttelyjäkin joka taholla. Yleisesti arvioiden hänkin on tehnyt Kittilän yrittäjyyden ja ihmisten hyvinvoinnin eteen pitkän ja ansiokkaan päivätyön, kuten syytettyinä olleet luottamushenkilötkin.

    Muuten, kun syytteillä ja niitä seuranneilla oikeusprosesseilla on aiheutettu mittavat vahingot, niin kohdehenkilöille (luottamuksen menetys, osallistumiskielto päätöksentekoon, henkilökohtainen maineen tahraaminen jne.) kuin koko kuntaorganisaatiolle, veronmaksajain ylläpitämälle ministeriöiden sekä oikeuslaitoksen taholle vuosikausien kustannukset selvityksistä, tutkimuksista, käsittelyistunnoista etc., seuraako perusteettomien syytösten nostajille sanktiot ja korvausvastuut? Pitäisi seurata.

    Kummallista on se, että syyttäjätaho on valmis edelleen jatkosyytetoimiin, vedoten “on yleistä merkitystä”. Tulisiko tämän “yleisen merkityksen” osalta jonkun riittävän arvovaltaisen tahon Suomessa viheltää peli poikki ja todeta että se ns. yleinen merkitys on käsitelty jo ja kutistunut olemattomiin, ja jatkotoimia tehdään vain jos jatkajat sitoutuvat omavelkaiseen takaukseen käsittelykustannusten osalta?
    Sellaista uudistusta lainsäädäntöön, jossa hillittäisiin perusteettomien valitusten ja muutoshakemusten viljelyä, tarvittaisiin kyllä.

  3. Hakeeko jatkossa Vm: virkamiehet, kuntaliitto, syyttäjälaitos, pari ministeriä ja professoria sekä Sk:n innokas journalismi avovallan menetyksen takia oikessuojaa?
    Oikeuslaitoksen myllyjen pyöritys on tuomioistuimen siinä tarkoituksessa väärinkäyttöä. Jo kohtuuttomaksi nousseet prosessukustannukset ovat valituksilla tavoiteltavaan oikeustilaaan nähden raskaat ja on syytä ottaa jatkotoimenpiteissä harkintaan.
    Kho:n ja Hovioikeuden päätökset eivät enää paranna Kittilän kunnnan poliittista päätöksenteon prosessia, jonka turvaamiseksi julkisen syyttämisen jälkeen luottamusmiehet hyllytettiin ja säädettiin prustuslain kannalta kyseenalainen laki.
    Asian yleinen merkitys jatkovalituksen motiivina on “suurimman oikeuden” etsimistä; sillä saadaan aikaan kunnalle, sen luottamushenkilöille ja koko maan kunnalliselämälle jo aiheutunutta vahinkoa suurempaa vahinkoa.
    Keskittyminen miettimään, oliko lex Kittilän säätäminen kunta/valtiosuhteen hallinnoimiseksi todella tarpeellinen vai sittenkin systeemivirhe, olisikin pohdinnan paikka minissterössä. Luotamushenkilön rikosvastuu on oikeusjärjestemässä muutenkin toteutettavissa.

  4. Valuvikoja koko Lex Kittilä. Ensinnäkin “hyllytettyjen” luottamusmiesten tilalle pitäisi pystyä valitsemaan siksi aikaa tilapäiset luottamusmiehet. Varajäsenet toki voivat paikata, mutta jos varsinaisen ja varajäsen “hyllytetään”, ei lain mukaan ketään voi valita tilalle. Näin kävi Kittilässäkin, kun kunta jäi kiihkeimmän sotevalmistelun alla kokonaan ilman edustajia sairaanhoitopiirissä ja on sitä edelleen.

    Käräjäoikeus on hylännyt kaikki syytteet, mutta vaaleilla valitut kuntapäättäjän pysyvät edelleen “hyllyllä” päällikköjohtoisen ministeriön päätöksellä. Hallinto-oikeus totesi jo ennen käräjäoikeuden kaikki syytteet hylkäävää tuomiota, että kymmenen luottamusmiehen kohdalla valtiovarainministeriön päätös oli laiton ja kumosi “hyllytyksen”. HO olisi varmasti kumonnut päätöksen kaikkien osalta, jos käräjäoikeuden päätös olisi ollut tuolloin tiedossa. Päättäjät ovat olleet jo yli vuoden estyneitä hoitamaan tehtäviään ja valtuustossa varajäsenenä istuu esim. viime kuntavaaleissa kolme ääntä saanut henkilö. Vallan kolmijako-oppi, perustuslaki ja kunnallinen itsehallinto kiittää.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*