Kittilä kyseenalaistaa edelleen Lex Kittilän toimivuuden – Professori Rautiainen: ”Valuviat käyvät taas ilmi”
Kuva: Ville Miettinen
Kittilän luottamushenkilöiden virkarikossyytteitä käsitellään paraikaa käräjäoikeudessa.
Kittilän kunta arvostelee edelleen sekä ns. Lex Kittilän soveltamista että valtiovarainministeriön toimintaa kunnan virkarikossyytteen saaneiden luottamushenkilöiden pidättämisessä kaikista luottamustoimistaan.
Kittilän kunnanhallitus hyväksyi tällä viikolla vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinamman esittämän vastaselityksen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle. Vastaselitys on vastaus lausuntoon, jonka VM antoi valituksesta, jonka Kittilä teki siitä, että VM kesällä pidätti virkarikossyytteessä olevat kunnan luottamushenkilöt kaikista luottamustoimistaan, kunnes oikeusprosessi, jossa he ovat osallisia, on ohi.
Vastaselityksessä muistutetaan, että Lex Kittilän valmistelussa ei ole huomioitu riittävästi, mitä seurauksia toimenpiteestä voi olla.
Kittilä pitää seuraamuksia kohtuuttomina
Kittilän näkemyksen mukaan seuraukset ovat kohtuuttomia, jos käräjäoikeuskäsittelyä seuraa käsittely ylemmissä oikeusasteissa, ja syytetty voi olla pidätettynä luottamustoimista vuosikausia. Kunta kritisoi ministeriötä siitä, että lain mahdollistamaa harkintavaltaa ei ole käytetty.
– Laissa säädettyä harkintavaltaa tulisi käyttää silloin, kun lakiin on sisällytetty harkintavallan käyttöä koskeva säännös. Valtiovarainministeriö ei ole tämän osalta käyttänyt sille kuntalaissa säädettyä harkintavaltaa eikä ole päätöksen perusteluissa eikä lausunnossaan 20.8.2018 perustellut riittävällä tavalla sitä, millä kriteereillä kunnan päätöksenteon saattamiseksi lain mukaiseksi sekä kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi luottamustoimesta pidättäminen kunnes syytteet on käsitelty toimivaltaisessa tuomioistuimessa lainvoimaisella tuomiolla, on tarpeen, Kittilän vastaselityksessä todetaan.
Pitkä ”hyllytys” luottamustoimista, joka mahdollisista jatkokäsittelyistä seuraisi, voi puolestaan asettaa luottamushenkilön erikoiseen oikeudelliseen asemaan, Kittilä katsoo, mikäli luottamushenkilö joutuisi luopumaan hänelle laissa säädetystä muutoksenhakuoikeudestaan päästäkseen mahdollisimman nopeasti takaisin kunnalliseen päätöksentekoon hoitamaan luottamustoimeaan.
– Onko pidettävä kohtuullisena, että luottamusmies joutuu edellä mainitulla tavalla punnitsemaan, käyttääkö hän hänelle laissa säädettyä muutoksenhakuoikeuttaan vai päättääkö luopua muutoksenhakuoikeudestaan päästäkseen mahdollisimman pian takaisin hoitamaan kunnallista luottamustehtäväänsä? Kittilän kunta kysyy vastaselityksessä ja arvioi, että Lex Kittilä -säännöstä ei ole tältä osin mietitty loppuun saakka hallinnon oikeusturvanäkökulmasta.
Ennakkotapaus?
Kittilä kysyy myös, onko Lex Kittilä -lain säätäminen ylipäätään ollut alun alkaen suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta perusteltua ja asianmukaista.
– Jatkossa Suomen kunnissa Lex Kittilä -lain säätämisen johdosta voidaan olla tilanteessa, jossa kunnassa tehdään väärä tulkinta esimerkiksi hankintalain sisällöstä ja sen pohjalta väärä päätös. Luottamusmiesten osallistuttua päätöksentekoon heitä vastaan voidaan nostaa syyte väärän päätöksen tekemisestä sen vuoksi, että lakia on tulkittu väärin, vastaselityksessä todetaan.
Kunta katsoo Lex Kittilän antavan ministeriölle kohtuuttoman laajat valtuudet pidättää luottamusmiesten enemmistö kaikesta kuntaa koskevasta päätöksenteosta tilanteessa, jossa osittaispidättämispäätöksellä olisi kyetty riittävästi turvaamaan
Kittilän vastaselityksen tukena on Lapin yliopiston hallinto-oikeuden professorin Kirsi Kuusikon teos Esteellisyys hallinnossa (Alma Talent 2018), jossa käsitellään esteellisyyssäännösten muotoutumisen taustaa, puolueettomuusvaatimusta hyvän hallinnon osatekijänä sekä esteellisyyden todentamiseen liittyviä menettelyoikeudellisia kysymyksiä. Kittilä ja VM ovat eri linjoilla siitä, kuinka esteellisyyttä olisi pitänyt Kittilä syytettyjen kohdalla tulkita.
”Lakiin jäi löysiä säännöksiä”
Oikeustieteen professori Pauli Rautiainen Itä-Suomen yliopistosta arvioi, että Lex Kittilä joutui todelliseen testiin, kun valtionvarainministeriö eteni sen puitteissa luottamushenkilöiden pidättämiseen luottamustoimista.
Rautiainen on aiemmin todennut Kuntalehdelle Lex Kittilän jättävän liikaa ”löysää” niin valtiolle kuin lain soveltamisen kohteelle, kunnalle.
– Kuten aiemmat vaiheet, niin tämäkin vaihe tuo esiin joitakin valuvikoja Lex Kittilä –säännöksissä, Rautiainen kommentoi sähköpostitse.
– Kun lakia säädettäessä tasapainoiltiin tehokkaan ja nopean puuttumisen kunnan toiminnassa esiintyviin ongelmiin sekä kunnallisen itsehallinnon suojaamisen välillä, lakiin jäi löysiä ja osin epätarkoituksenmukaisia säännöksiä, joista olen Kuntalehdessä puhunut jo aiemmin. Juuri näihin Kittilän kunta tukeutuu hallinto-oikeudelle antamassaan vastaselityksessä. Niihin on tarttunut myös professori Kirisi Kuusikko, jonka näkemyksiin Kittilän kunta vastaselityksessään tarttuu omien näkemystensä tueksi.
”VM toiminut lain mukaan”
Arvioipa asiaa kenen näkökulmasta tahansa, Lex Kittilä ei ole parhaaksi mahdolliseksi laiksi, Rautiainen sanoo. Hän kuitenkin muistuttaa, että Lex Kittilä on kuitenkin perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädettyä voimassa olevaa oikeutta.
– Valtionvarainministeriö on Lex Kittilä –säännöksiä noudattaen pidättänyt luottamushenkilöt toimistaan tilanteessa, jossa sillä on ollut siihen kiistatta Lex Kittilä -säännöstön kautta oikeus. Tässä tilanteessa hallinto-oikeuden kynnys keskeyttää valtioneuvoston päätöksen toimeenpano on korkealla.
Samaa mieltä olivat eriävän mielipiteen tämänviikkoiseen kunnanhallituksen päätökseen jättäneet Tuula Mertaniemi ja Ahti Ovaskainen (Oikeudenmukainen Kittilä -ryhmä).
– Ministeriöllä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin käyttää kuntalaissa sille säädettyä valtaa, koska riippumaton selvitysryhmä oli esittänyt luottamushenkilöiden kiireellistä pidättämistä Kittilän kunnan luottamustoimista, Mertaniemi ja Ovaskainen toteavat.
Huoli seurauksista aiheellinen
Pauli Rautiainen pitää kuitenkin aiheellisena Kittilän kunnan esittämää huolta siitä, että yksittäisten luottamushenkilöiden näkökulmasta mahdollisesti useiksi vuosiksi venyvä luottamustoimesta pidättäminen voi muodostua melko kohtuuttomasti.
– Kun luottamustoimista pidättäminen perustuu kuitenkin eduskunnan perustuslakivaliokunnan nimenomaisella myötävaikutuksella säädettyihin pykäliin, asiaa ei kuitenkaan voi mielestäni pitää valtiosääntöisesti ongelmallisena. Lainsäätäjä on nähnyt hyväksi näin menetellä ja eduskunnan perustuslakivaliokunta on menettelyn perustuslainmukaisuuden siunannut. Kysymys toimien oikeasuhteisuudesta on nyt hallinto-oikeuden arvioitavana ja sen ratkaisun jälkeen olemme asiassa viisaampia.
– Ne ongelmat, jotka Kittilän kunta nyt tuo esiin, kuuluvat mielestäni pikemminkin Lex Kittilää uudistettaessa lainsäätäjän harkittaviksi kuin ovat merkityksellisiä nyt tehtyä valtioneuvoston luottamustehtävistä pidättämistä koskevaa ratkaisua oikeudellisesti arvioitaessa.
Lue myös:
KHO: Selvitysryhmän asettamisesta Kittilään ei voinut valittaa
VM ei näe hidastelleensa Lex Kittilän kanssa – ”Hyvä kysymys, onko tämä riittävä toimenpide”
Lex Kittilä ei ole mystinen kommervenkki
Oikein toimittu Ahti Ovaskaiselta ja Tuula Mertaniemeltä.