Lakiklinikka: Liikennepalvelulain uudistus muutti kuntien kuljetuksia
Kuva: Kari Långsjö
Laki liikenteen palveluista (320/2017) eli kavereiden kesken liikennepalvelulaki tuli kokonaisuudessaan voimaan 1.7.2018. Kuntien kannalta laki toi muutoksia joukkoliikenteen sekä koulu-, vammais- ja vanhuskuljetusten hoitamiseen. Kuntien vastuut eivät lain myötä merkittävästi lisääntyneet, joten kunnille kyse on enemmänkin toimintamallien päivittämisestä kuin uuden toiminnan omaksumisesta.
Lain näkyvimmät muutokset koskevat taksikyytejä: taksien hinnoittelu vapautui, päivystysvelvollisuus lakkasi, kalustovaatimukset höllentyivät ja kuntakohtaisista lupakiintiöistä luovuttiin. Ennen uudistusta taksikyytien hinnoittelun lähtökohtana on usein ollut taksitaksa, nyt kunnan ostamien kyytien hinnoitteluperusteet tulee määritellä kilpailutuskohtaisesti. Taksiajossa olevien ajoneuvojen teknisen kehyksen höllentämisen myötä kunnan tulee kuljetushankinnoissaan varmistaa, että ajoneuvot vastaavat kunnan asiakkaiden tarpeita, esimerkiksi niin, että esteettömiä ajoneuvoja on ajossa riittävästi.
Joukkoliikenteen osalta merkittävin muutos on se, että markkinaehtoisen reittiliikenteen reittiliikennelupamenettely lakkaa. Uutta markkinaehtoista liikennettä saa aloittaa kaikille reiteille, joille ei ole vahvistettu palvelusopimusasetuksen mukaista yksinoikeutta. Ainoastaan toimivaltainen viranomainen voi asettaa asetuksen mukaisen yksinoikeuden. Jatkossa siis suurinta osaa reiteistä ei jaa viranomainen, vaan liikenneyrittäjä saa aloittaa reittiliikenteellä liikennöinnin 60 päivän jälkeen ilmoituksesta viranomaiselle. Reittiliikenteen voi myös muuttaa tai lopettaa samalla 60 päivän varoajalla. Joukkoliikenteessä saatetaan siis joutua tilanteeseen, että reittiajojen tarjonta muuttuu nopeasti.
Liikennepalvelulain uudistus antaa kunnille aiempaa laajemmat toimintamahdollisuudet. Samalla tosin kunnan vastuu toteutuksesta kasvaa.
Olli Jylhä
Hankinta-asiantuntija, Julkisten hankintojen neuvontayksikkö, Suomen Kuntaliitto
Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 9/2018
Pieleen meni tämäkin ns uudistus kun lain valmistelijoina olivat pääosin alaa tuntemattomat ja ilman ao. liikennesektorin käytännön kokemusta omaavat henkilöt.
Käytännössä Suomen henkilöliikennejärjestelmälle aiheutettiin korvaamattomia vahinkoja digitaaliunelmien varjolla. Uusi hallitus korjaa sen mitä enää pystyy, mutta toivottavasti uusilla kokeneilla voimilla.