Valtiovarainministeriö seuraa lähiviikkoina tiiviisti Kittilän tapahtumia, ministeri Anu Vehviläinen kertoo. (Kuva: Ville Miettinen)

Professori Pauli Rautiainen muistuttaa, että Lex Kittilä ei ole mikään mystinen kommervenkki vaan tavallinen lainsäädännöllinen työkalu joka jättää paljon harkinnanvaraa.

Kuntalain luku 12a, niin kutsuttu Lex Kittilä, on melko selkeä työkalu, sanoo oikeustieteen professori Pauli Rautiainen Itä-Suomen yliopistosta.

– Se asettaa selkeät toimintamahdollisuudet mutta jättää kaiken sen käyttöönottoa koskevan harkintavallan valtiovarainministeriölle.

Toimintamahdollisuudet koskevat tilannetta, jossa kunta on poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa. Lainkohdan kansankielinen kutsumanimi tulee siitä, että sen säätämisen pontimena oli Kittilän kuntaa vuosia repinyt päätöksentekoon liittyvä epäselvyyksien ja riitojen vyyhti, joka edelleen on purkamatta.

Lex Kittilän käyttäminen kuuluu valtiovarainministeriölle, ja käyttämisen valmistelu kuuluu ministeriön kuntaosastolle. Viime kädessä käyttö on kunta-asioista vastaavan ministerin päätösvallassa.

Ministeriö voi ensin seurata tilanteen kehittymistä, sitten käynnistää mekanismin soveltamisen valmistelun ja sen jälkeen asettaa kuntalain mukaisen selvitysryhmän.

Toistaiseksi ministeriössä ollaan seurantavaiheessa, kertoo kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., Kittilän uudelle valtuustolle halutaan antaa tilaisuus kurssin kääntämiseen ilman selvitysryhmän asettumista.

VM odottaa Kittilän toimia hallintonsa saattamisessa toimintakykyiseksi, sanoo Anu Vehviläinen. Käytännössä tämä tarkoittaa syyteharkinnassa olevien kittiläläisten valtuutettujen siirtymistä syrjään luottamustoimensa hoitamisesta. (KUVA: VNK/ Laura Kotila)

Ensin kuuleminen, sitten mahdollisesti selvitys

Työkalun käytön mahdollistaa periaatteessa kaksi tekijää: kunnassa pitää olla virkarikostutkinta tai jotain siihen vertautuvaa. Lisäksi on todettava, että kunta ei ole ryhtynyt riittäviin toimiin toimintakyvyn normalisoimiseksi – tämän selvittää ministeriön kuntaosasto kuulemalla asianomaista kuntaa.

Oikeudellisesti on ehkä hyvä kiinnittää huomio ilmaisuun, jonka mukaan valtiovarainministeriö voi asettaa selvitystyöryhmän, Rautiainen muistuttaa. Siitä, että valtiovarainministeriössä havaitaan että virkarikostutkinta on olemassa ja todetaan että kunta ei ryhdy toimenpiteisiin, seuraa ainoastaan valtiovarainministeriölle mahdollisuus asettaa työryhmä, ei automaattisesti laukeavaa oikeudellista velvollisuutta asettaa se.

Kittilässä ehdot kunnan kuulemiseen täyttyvät, sillä useita luottamushenkilöitä on syyteharkinnassa ja vt. kunnanjohtaja syytettynä virkarikoksesta.

Ensimmäinen askel työkalun käytössä olisi siis, että valtiovarainministeriön kuntaosasto käynnistää valmistelun kuntalain 12a luvun soveltamisesta ja kuulisi asianomaista kuntaa, onko se ryhtynyt riittäviin toimiin toimintaansa liittyvien ongelmien poistamiseksi.

– Riittävien toimien arviointi on viime kädessä valtiovarainministeriöllä itsellään. Kuulemisessa ei tähdätä kunnan ja ministeriön yksimielisyyteen, vaan siihen että ministeriöllä on riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi. Tässä vaiheessa etappia riittävän tiedon määrittely on ministeriön kuntaosaston virkamiehillä, Pauli Rautiainen sanoo.

Hänen mielestään kuulemiseen ryhtymisen kynnys on Kittilän tapauksessa jo ylitetty.

Ministeriö on valmiudessa

Jos kunnan omat toimenpiteet katsotaan riittämättömiksi, asetetaan selvityshenkilö tai selvityshenkilöryhmä. Selvityshenkilöllä tulee olla riittävä oikeudellinen osaaminen ja hän ei saa olla riippuvaisuussuhteessa asianomaiseen kuntaan tai ministeriöön.

Valtiovarainministeriön ei siis tule itse arvioida toimenpiteitä, joita Kittilän kunnassa tarvitaan kunnan toimintakyvyn palauttamiseksi, vaan valtiovarainministeriö arvioi vain,  onko selvittämisryhmän asettamiskynnys ylitetty.

Jos selvitysryhmä päätetään asettaa, sen tehtävänä on selvittää, Pauli Rautiainen korostaa.

– Lex Kittilässä selvitysryhmälle annetaan valta suosittaa toimenpiteitä hallinnon normalisoimiseksi. Siinä vaiheessa toki selvitysryhmän tai -henkilön tulee toiminnassaan etsiä mahdollisista puuttumiskeinoista sellainen joka samanaikaisesti mahdollistaa mahdollisimman pienen puuttumisen kunnan itsehallintoon mutta kuitenkin palauttaa kunnan hallinnon sellaiseen tilan jota Lex Kittilä -säännöstö edellyttää.

Rautiainen arvioi, että Kittilän kunnalta tarvitaan melko perusteellista näyttöä toisin toimimiseen ryhtymisestä.

– Jos Kittilän kunta siten kuin se nyt toimii, ei täytä selvitysryhmän asettamisen kynnystä, niin mikä tilanne sen sitten täyttäisi?

Ministeri Vehviläisen mukaan ministeriöllä on mahdollisuus puuttua muutamassa viikossa asiaan, jos näyttää että Kittilän kunta ei saa itse hallintoaan toimintakykyiseksi.

– Puuttuminen tarkoittaisi, että asettaisimme selvitysryhmän tai -henkilön.

Vehviläisen mukaan lähiviikkoina arvioidaan, mihin suuntaan Kittilässä lähdetään menemään.

Kittilän kunnanhallitus päätti tiistaina, että kunnassa käynnistetään kesäkuisen valtuustoaloitteen pohjalta selvitys, onko aihetta toimenpiteisiin syyteharkinnassa olevien valtuutettujen ja virkarikoksesta epäillyn vt. kunnanjohtajan aseman valtuustokäsittelyyn.

Aloitteen mukaan syyteharkinnassa olevien valtuutettujen tulisi vetäytyä luottamustoimesta, tai jos he eivät sitä tee, kunnanhallituksen tulisi esittää valtuustolle, että kyseiset valtuutetut pidätetään luottamustoimesta.

Valtuusto päättää mahdollisista toimista selvitystyön pohjalta.

– Jos aloitteen tarkoittamat luottamushenkilöt eivät itse vetäydy luottamustoimesta oikeusprosessin ajaksi, eikä valtuustokaan luottamustoimesta pidättämiseen päädy, ministeriö puuttuu tilanteeseen, Vehviläinen sanoo.

Kuntakentällä voi pitää epätodennäköisenä että aivan samanlaista kuin Kittilässä tapahtuisi, arvioi Pauli Rautiainen. Hänen professuurinsa Itä-Suomen yliopistossa keskittyy kuntien ja maakuntien itsehallintoa koskeviin valtiosääntöoikeudellisiin kysymyksiin. (Kuva: Liisa Takala)

Ei poliittista kynnystä toiminnalle

Koska selvitysryhmän asettaminen tapahtuu ministeriössä, asettamiseen liittyy poliittista tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Pauli Rautiainen pitää epätoivottavana tilannetta, jossa esimerkiksi selvitysryhmän asettamiskynnys nousee poliittisista syistä.

– Toinen epätoivottava tilanne on, että selvitysryhmä epäonnistuu kunnallisen itsehallinnon ja normalisointitoimenpiteen välisen suhteen tasapainottamisessa.

– Lainsäädäntö on tässä kuitenkin selkeä: itsehallinnon ja tarvittavien toimenpiteiden tasapainottaminen ei kuulu ministeriölle vaan sekä ministeriöstä että kunnasta riippumattomalle elimelle.

Kittilä on keskustavetoinen kunta. Keskustalainen ministeri Vehviläinen painottaa, että selvitysryhmän esittämisessä ei ole minkäänlaista poliittista kynnystä.

– Olen pyrkinyt toimimaan täysin sen mukaisesti, kuin lainmuuutoksen valmistelu on tehty, ja vienyt sitä määrätietoisesti eteenpäin. Nyt kun uudet valtuustot ovat aloittaneet, jokaisessa Suomen kunnassa kannattaa tutustua näihin uusiin säädöksiin ja huolehtia, että niitä ei tarvitse ottaa käyttöön.

Rautiainen näkee asiassa analogian kriisikuntakriteereihin.

– Kriisikuntakriteerien ja niiden perusteella tehtyjen selvitysten jälkeen valtioneuvostolla on mahdollisuus mutta ei velvollisuutta kuntajaon muutoksiin. Siinä mielessä tämän tyyppisessä kunnan tilanteeseen puuttumiseen liittyvässä laajassa tarkoituksenmukaisuusharkinnassa oikeudellisesti tarkastellen ei ole mitään ihmeellistä.

– Lex Kittilän mahdollistamassa selvityksessä voi tulla myös tulos, että sen pidemmälle ei tarvitse mennä, hän muistuttaa.

Normaali instrumentti, ei mystinen kommervenkki

Ylipäänsä Rautiainen toivoisi, että Lex Kittilän käytössä ei nähtäisi liiaksi yleisiä implikaatioita.

– Itse koen hyväksi, että nähtäisiin että nämä Lex Kittilän soveltamistilanteet ovat suhteellisen harvinaisia ja että käsillä oleva Kittilän tapaus on ennen kaikkea yksittäistapaus. Voi olla että joskus tulee jotain vastaavaa, mutta meidän kuntakentällä voi pitää epätodennäköisenä että aivan samanlaista kuin Kittilässä tapahtuisi. Voi toki tapahtua muunlaisia asioita, jotka herättävät Lex Kittilän soveltamistarpeen.

Lex Kittilässä ei ole mitään mystistä, eikä sen käyttämistä pitäisi nähdä jotenkin erikoisena juridisena kommervenkkinä, Pauli Rautiainen korostaa.

– Ainakin valtiosääntöjuristin näkökulmasta Lex Kittilä on sen kuntalakiin ottamisen jälkeen sangen tavanomainen oikeudellinen työkalu, jonka käyttämiseen liittyvässä ministeriön harkinnassa ei pitäisi olla mitään poikkeuksellista.

– Toki jos työkalua käytetään loppuun saakka, voidaan päästä myös hyvin dramaattisiin lopputuloksiin asianomaisen kunnan itsehallinnon näkökulmasta.

Kuntalain 12a luvun mukaan saatuaan selvityshenkilön tai selvitysryhmän toimenpide-ehdotukset kunnan toiminnan normalisoimiseksi kunnan valtuuston on käsiteltävä ne ilman aiheetonta viivytystä ja saatettava niitä koskeva päätös valtiovarainministeriön tietoon.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*