Kaksi sote-ammattilaista äänestettiin ulos Kanta-Hämeen hyvinvointialueen luottamustoimista vaalikelpoisuuspykälän perusteella – valittavat ja kantelevat oikeusoppineille
Kuva: Kari Långsjö
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallituksen varajäsenyytensä vaalikelpoisuusperusteilla menettänyt Erja Hirviniemi, vas., on valittanut hallinto-oikeuteen Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valtuuston 9.5. tekemästä äänestyspäätöksestä, jonka mukaan yksikään hyvinvointialueen 6 800 työntekijästä ei ole vaalikelpoinen aluehallituksen tai sen alaisen jaoston jäseneksi tai varajäseneksi.
Hirviniemi on eläkkeelle siirtymisen jälkeen toiminut Riihimäen seudulla määräaikaisena ja osa-aikaisena sairaanhoitajana.
Aluehallituksen yksilöjaoston jäsenen luottamustehtävistä sivuun joutunut Satu Viksten, vas., puolestaan kantelee asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Viksten toimii Forssan seudulla sosiaalityöntekijänä.
Kanta-Hämeen aluevaltuuston vasemmistoryhmä pitää aluevaltuuston päätöksiä vakavana perustuslaillisten kansalaisoikeuksien rikkomisena ja hyvinvointialueista annetun lain vastaisina.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Hyvinvointialueisiin siirtymistä valmisteltaessa levisi virkamiesvalmistelijoiden keskuudessa virheellinen lain tulkinta, joka ei vastaa lain kirjainta eikä lain säätäjän asiakirjoissa ilmenevää eduskunnan tahtoa, ryhmän puheenjohtaja Juhani Lehto sanoo tiedotteessa.
Lehto jätti eriävän mielipiteensä aluevaltuuston päätökseen.
Vaalikelpoisuuden tulkinta herättänyt paljon kritiikkiä
Tapa, jolla lakia tulkitaan vaalikelpoisuutta tarkastellessa, on herättänyt voimakasta kritiikkiä jo aiemmin. Valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto ovat tulkinneet, että hyvinvointialueiden palveluksessa olevat henkilöt ovat vaalikelvottomia aluehallitukseen, jos hyvinvointialueen organisaatiossa ei ole lautakuntia, joiden alaisuudessa henkilöstö on.
Kymenlaakson aluehallituksesta ulos äänestetty Jari Larikka, kok., vei oman tapauksensa oikeusasiamiehen syynättäväksi. Kainuun hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Heikki Huotari siirtyi loppuvuodesta 2022 yksityiselle sektorille töihin, koska hyvinvointialueella ensihoitajana työskennellessään hän ei olisi voinut jatkaa enää aluehallituksen johdossa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallituksen jäsenet Johanna Häggman, kesk., ja Mirka Soinikoski, vihr., irtisanoutuivat niin ikään töistään, jotta voivat jatkaa vaalikelpoisina aluehallituksessa.
Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki arveli jo joulukuussa, että lakia on tarpeen viilata.
Valtiovarainministeriö käynnisti kevättalvella selvityksen hyvinvointialueen toimielinten vaalikelpoisuuden sääntelyn muutostarpeista. Alkuperäisen aikataulun mukaan selvityksen pitäisi valmistua kesäkuun puoliväliin mennessä.
Vuokrafirman kautta kelpoisuus olisi säilynyt?
Nykyisen tulkinnan erikoisuus näkyy Kanta-Hämeessä nyt siten, että hallinto-oikeuteen valittanut Erja Hirviniemi olisi valtuustoryhmän näkemyksen mukaan säilyttänyt vaalikelpoisuutensa, jos hän tekisi nyt täysin samaa työtä samalla työpaikalla, mutta saisi palkan henkilövuokrausyrityksen kautta eikä suoraan hyvinvointialueelta.
Aluevaltuuston päätös syntyi siitä tulkinnasta, että Hirviniemi menetti vaalikelpoistuutensa tehtyään vuoden 2023 loppuun asti jatkuvan työsopimuksen hyvinvointialueen kanssa. Hän toimii sopimuksen nojalla osa-aikaisena sairaanhoitajana hyvinvointialueen Riihimäen päihde- ja mielenterveysyksikössä tehden itsenäistä vastaanottotyötä
Hyvinvointialueesta annetun lain 78.1 §:n 1 kohdan mukaan henkilö ei ole vaalikelpoinen, jos hän on ”välittömästi aluehallituksen alaisena toimiva hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö”. Valituksessaan Hirviniemi vetoaa mm. hyvinvointialueen hallintosäännön määritelmiin siitä, mitä välittömästi aluehallituksen alaisuudessa työskentelyllä tarkoitetaan.
-Aluevaltuuston päätös perustuu valtuustolle esitettyyn virheelliseen tulkintaan hyvinvointialuelain vaalikelpoisuutta koskevaan säädökseen, Hirviniemi katsoo.
Kuntalain tulkinnasta mallia
Myös Satu Viksten katsoo välittömässä alaisuudessa -kohtaa tulkitun virheellisesti. Hän vetoaa kantelussaan eduskunnan hallintovaliokunnan kuntalain säätämisen valmistelussa antamaan lausumaan, jonka mukaan käytännössä välittömästi kunnanhallituksen alaisena toimivia kunnan palveluksessa olevia henkilöitä ovat sellaiset henkilöt, joiden tehtävänkuvaan kuuluvat tyypillisesti kuntien keskushallinnolle kuuluvat tehtävät.
Viksten viittaa myös kuntalain valmistelun kohtaan ”Vaalikelpoisuuden rajoitukset ovat poikkeus kuntalaisen oikeudesta osallistua kunnan hallintoon. Tämän tyyppisiä säännöksiä on tapana tulkita suppeasti. Käytännössä tämä merkitsee, että henkilö on rajatapauksessa katsottava vaalikelpoiseksi.”
Vikstenin mukaan myös hänen tapaustaan aluepäätöksenteossa tulisi tulkita kuntalain periaatteen mukaan.
Kantelun mukaan Viksten ei toimi aluehallituksen välittömässä alaisuudessa, sillä hänen esihenkilönsä on johtava sosiaalityöntekijä, jonka esihenkilö on sosiaalisen tuen päällikkö, jonka esihenkilö on perhekeskuspalveluiden tulosaluejohtaja, jonka esihenkilö on perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen toimialajohtaja. Toimialajohtajan esihenkilö on hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen, ja hän toimii välittömästi aluehallituksen alaisuudessa, Viksten muistuttaa.
-Näkemykseni mukaan erottamiseni luottamustoimesta tilanteessa, jossa teen hyvinvointialueella käytännön asiakastyötä ilman minkäänlaista johtamisasemaa on laitonta kansalaisoikeuksieni rajoittamista, kantelussa todetaan.
Aiheesta aiemmin:
Kyllä vaalikelpoisuus pitää katsoa jo ennen vaaleja, sillä jos nyt sitten sieltä potkitaan ulos äänestäjien sinne valitsemia ihmisiä, niin sehän on äänestäjien pettämistä.