Suuret kaupungit kokosivat rivinsä - lakiesityksissä paljon huomautettavaa
Suuret kaupungit haluavat varmista, että niiden kasvuedellytyksiä ei heikennetä. Kuva Tampereelta.
Kuuden suuriman kaupungin johtajat vaativat tiukasanaisessa kannanotossaan suurten kaupunkien merkityksen ja maakuntien erilaisuuden näkymistä maakunta- ja sote-uudistuksessa. He korostavat suurten kaupunkien kasvavaa merkitystä. Taustalla on selvä huoli siitä, että vallan siirto maakunnille voi rajoittaa niiden kasvua ja kehitystä.
Jussi Pajunen, Helsinki, Jukka Mäkelä, Espoo, Anna-Kaisa Ikonen, Tampere, Kari Nenonen, Vantaa, Aleksi Randell, Turku sekä Matti Pennanen, Oulu, ovat laatineet uudistuksista yhteisen kannanoton.
Samat aiheet näkyvät ainakin useimpien suurten kuntien virallisissa lausunnoissa ja niistä on puhuttu eri yhteyksissä. Asiasta on keskusteltu sekä julkisuudessa että muuten. Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen kertoi runsaat kaksi viikkoa sitten Tampereen valtuustolle, että tällainen kannanotto on valmisteilla.
Kannanotossa muistutetaan, että kuusi suurinta kaupunkia ovat kukin suurempia kuin useimmat perustettavat maakunnat. Kaupunginjohtajien mielestä uudistuksessa tulee turvata suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen mahdollisuus vastata osasta maakunnalle kaavailluista tehtävistä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kaupunginjohtajien mielestä laajat toimivallan siirrot maakunnille ja veropohjan voimakas kaventaminen vievät pohjan suurten kaupunkien, kaupunkiseutujen sekä kasvukäytävien omiin vahvuuksiin perustuvalta kilpailukyvyn parantamiselta, elinvoiman kehittämiseltä ja investoinneilta.
Kaupunginjohtajat arvostelevat hallituksen lähestymistapaa lainsäädäntöuudistuksessa liian kapeaksi.
– Sote- ja maakuntauudistus ei huomioi julkista sektoria kokonaisuutena eikä uudistuksen haitallisia vaikutuksia kuntien toimintakykyyn ja talouteen. Laajat toimivallan siirrot maakunnille ja veropohjan voimakas kaventaminen vievät pohjan suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen omiin vahvuuksiin perustuvalta elinvoiman kehittämiseltä ja investoinneilta, kaupunginjohtajat toteavat.
Maahanmuutto tuo erityisvaatimuksia
Kaupunginjohtajat huomauttavat, että työvoiman kasvu perustuu suurelta osin maahanmuuttoon, joka edellyttää osaamisen kehittymiseen monipuolisia palveluita ja niiden joustavaa yhteensovittamista koulutuspalveluihin.
– Tämän vuoksi suurten kaupunkien osalta tulee määritellä kasvupalvelujen järjestämisvastuu lainsäädännössä vaihtoehtona maakunnalliselle ratkaisumallille. Ilman järjestämisvastuuta kaupungit tai kaupunkiseudut eivät pysty kehittämään kasvupalveluja asiakaslähtöisesti hyödyntäen yritysyhteistyötä ja innovatiivisia hankintoja sekä kohdentamaan tehokkaasti resursseja.
Valtaa maankäytössä puolustetaan
Kaupunginjohtajat ovat huolissaan erityisesti maankäytön suunnittelusta. He humauttavat, että nyt kunnilla on kaavoitusmonopoli, mutta se vaarantuu maakuntauudistuksessa.
– Esitetty maakuntamalli poistaa kunnilta niiden tosiasiallisen kaavoitusmonopolin etenkin, koska kuntien välillisenkin vaikutusvallan ulkopuolella ratkaistavan oikeusvaikutteisen maakuntakaavan yleispiirteisyyden tasoa ei laissa säädellä, kannanotossa todetaan.
Välillisellä vaikutusvallalla tarkoitetaan sitä, että nykyisin maakuntakaavoista päätetään maakuntaliitoissa, joiden elimiin kunnat valitsevat edustajansa.
– Kuutoskaupunkiseuduilla on tärkeää varmistaa, että neuvottelut maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusten sekä kasvusopimusten sisällöstä käydään jatkossakin asianosaisten kaupunkiseudun kuntien kesken suoraan ministeriöiden ja muiden valtionhallinnon edustajien kanssa, kannanotossa todetaan
– Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) tehtävien osalta maakunnalle osoitetut tehtävät ovat monelta osin resurssien ja hallinnollisten periaatteiden johdosta ongelmallisia.
Pelko kasvun rajoittamisesta
Taustalla on ilmeinen pelko siitä, että maakuntien pienemmistä kunnista ja ympäryskunnista tulevat maakuntavaltuutetut haluaisivat ja voisivat rajoittaa keskuskaupunkien kasvupyrkimyksiä. Siksi keskuskaupungit haluaisivat minimoida maakunnan vaikutusvallan kaavoituksessa.
Kuuden suurimman kaupungin johtajat tuntevat huolta myös siitä, että maakunta voisi vaikeuttaa niiden liikennejärjestelyjä.
– Joukkoliikenteen palvelut luovat rungon suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteelle ja sen kehittämiselle, he huomauttavat.
– Maakuntalakiin sisällytettävät tehtävät liittyen liikennejärjestelmän toimivuuteen ja suunnitteluun eivät saa vaarantaa kuutoskaupunkiseutujen toimintaa.
Suuria investointitarpeita
ei otettu huomioon
Kannanotossa kiinnitetään huomiota myös siihen, että valmistelussa kuntien talouden tasapainoa on arvioitu sen mukaan, miten vuosikate riittää poistoihin. Kaupunginjohtajien mukaan se kriteeri kuvaa huonosti
voimakkaasti kasvavien ja investoivien kaupunkiseutujen kuntien talouden tasapainoa. Niillä investoinnit voivat olla jopa kaksinkertaiset poistoihin verrattuna.
– Keskuskaupungit ovat vastanneet pääosin maakuntatason kulttuuritarjonnasta: teattereista, orkestereista ja museoista. Kulttuurilaitosten suhteellinen osuus kuntataloudessa kasvaa merkittävästi ja näiden palvelujen nykytason säilyttäminen on haasteellista, suurimpien kaupunkien johtajat toteavat.
