Vaalien järjestäminen tuottaa kunnalle poikkeuksellisen paljon töitä ja samaan aikaan näiden tehtävien ulkopuolelle on suljettava tavanomaista enemmän kuntalaisia

Kuntaliiton johtava juristi Ida Sulin kertoo tuplavaalien tuottavan tavanomaisia vaaleja enemmän töitä ja kysymyksiä kunnille.

Tuplavaaleilla tarkoitetaan sitä, että kunta- ja aluevaalit järjestetään samanaikaisesti huhtikuussa.

– Nyt kun kysymys on tuplavaaleista, niin enemmän on tehtäviä. Enemmän pitää tapahtua kunnassa.

Huomataan myös kuntien yhteydenotoista, että on pieni haaste saada väkeä vaalikoneiston ylläpitoon, Sulin jatkaa.

– Tarvitaan ihmisiä esimerkiksi ennakkoäänien vastaanottoon ja laitosäänestämisen toimittamiseen.

Jos on pieni kunta ja ääniä annetaan verrattain vähän, silloin ei välttämättä tarvita poikkeuksellista määrää työvoimaa äänestämiseen liittyviin tehtäviin.

– Mutta joistakin isommista kaupungeista on raportoitu, että tarvitaan jopa tuplamäärä henkilökuntaa näihin ennakkoäänestyspisteisiin tai äänteenlaskentaan ja niin edespäin.

Kysymyksiä riittää

Vaikka kahdet vaalit järjestetään samaan aikaan, niin esimerkiksi edellä mainittuihin tehtäviin ei ole kaksinkertaisesti aikaa.

– Aikaraamit pysyvät ennallaan. Ennakkoäänestyksen pitää tapahtua samassa ajassa kuin aiemmin. Ja esimerkiksi äänteenlaskentaan laskettu aika ei mitenkään tuplaannu. Se on se säädetty aika, mikä on, Sulin huomauttaa.

– Ne samat tunnit pitää riittää, että lasketaan kahden vaalin äänet.

Kunnat vastaavat vaalien järjestelyihin liittyvistä asioista.

– Kysymyksiin kuuluvat esimerkiksi ennakkoäänestyksen järjestäminen ja vaalimainostelineiden pystyttäminen.

Järjestettävien asioiden listaan kuuluvat myös laitosäänestysten läpivieminen, vaalipäivän äänestys sekä äänten laskeminen ja äänistä raportoiminen sekä tarkastuslaskenta.

– Ja sitten erinäiset jälkityöt, kuten esimerkiksi äänilipukkeiden arkistointi. Kaikki tämä työ tehdään kunnassa.

Kun kunnat järjestävät vaaleja, niin lähtökohta on, että valtiollisissa vaaleissa valtio korvaa vaalien järjestämiskustannukset.

– Lainsäädännön näkökulmasta täysimääräinen korvaus on ollut viime aikoina noin 40 prosenttia todellisista kustannuksista.

– Kunta- ja aluevaaleissa lähtökohtana on se, että vaalien jälkeen hyvinvointialueet korvaavat kunnille pelkästään aluevaaleista johtuvat kustannukset.

Sitten jää nähtäväksi, miten näitä kustannuksia kukin laskee ja miten niistä päästään sopuun, Sulin jatkaa.

Tuplavaaleihin liittyy paljon käytännön kysymyksiä.

– On pohdittu äänestyslippujen väriä. On pohdittu äänestyskoppien suuruutta, ja sitä, että mahtuvatko pitkät listat tavanomaisiin äänestyskoppeihin.

Jos on oltava enemmän äänestyskoppeja, niin onko äänestyspaikkoja muutettava ja onko otettava uusia paikkoja käyttöön?

– On mietitty myös sitä, kun pidetään esillä näitä vaalimainoksia, niin saako samassa mainoksessa olla molempien vaalien tietoja.

– Tällaisiin käytännön kysymyksiin meillä on täällä Kuntaliitossa vastauksiakin.

Asioita on pohdittava tapauskohtaisesti ja linjakkaasti, liiton johtava juristi kuvailee.

Markkinointivaltti

Oman haasteen tuo sekin, että vaalijärjestelyistä suljetaan pois tavanomaista suurempi määrä ihmisiä.

– Koska he ovat itse ehdolla, tai heidän sukulaisensa ovat ehdolla.

Ehdokkaina on tavanomaista enemmän ihmisiä, koska samaan aikaan on kahdet vaalit. Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla se aiheuttaa haasteita, kun vaalien järjestelyissä ei voi toimia tavallista määrää ihmisiä ehdokkuuksien takia.

– Voi olla vaikeuksia saada riittävästi kasaan porukkaa näihin vaaleihin.

Ennen kaikkea Ida Sulin huomauttaa henkilökohtaisestikin kokevan, että vaalien järjestämisen olevan paitsi tärkeää, niin myös mielenkiintoista.

Tarjolla olevien töiden mielenkiintoisuutta voi nostaa esiin, kun kunnissa selvitetään ihmisten halukkuutta osallistua vaalijärjestelyihin, hän kannustaa.

Kunta- ja aluevaalit

• Ehdokashakemusten viimeinen jättöpäivä on 4.3.
• Ehdokasasettelun vahvistaminen ehdokasnumeroineen toteutuu 13.3.
• Aluevaalit ja kuntavaalit toimitetaan samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Ennakkoäänestys järjestetään 2.–8.4. Suomessa.
• Uusi valtuusto aloittaa toimintansa 1.6.
• Vuonna 2024 Manner-Suomen kunnissa on noin 19 200 luottamushenkilöpaikkaa.
• Valtuustoissa paikkoja on 8 859, kunnanhallituksissa 2 577 ja lautakunnissa 7 787.
• Helsingin kaupungissa tai Ahvenanmaan maakunnassa ei toimiteta aluevaaleja. Kuntavaaleja ei toimiteta Ahvenanmaalla samaan aikaan kuin muualla Suomessa.
  

Lue myös:

Vaalitunnelma vahvistuu kuntakoulussa – nämä ovet avautuvat päättäjiksi valituille