Lakkojen määrä ei vähene
Viime vuonna Elinkeinoelämän keskusliitto EK tilastoi 187 työtaistelua.
Lakkojen määrä on pysynyt korkealla kolmen vuoden ajan. Samoissa yli 140 lakon luvuissa on oltu viimeksi noin 20 vuotta sitten.
Poikkeuksen teki vuosi 2005. Tuolloin työtaisteluja laskettiin yli 350. Suma syntyi, vaikka elettiin yleensä vähälakkoista tupokautta. Tilastopiikin syynä olivat lähinnä paperiteollisuuden lakot ja työnantajien julistama työsulku.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tilastot kuitenkin hämäävät. Lakkojen määrä ei kerro, kuinka moni palkansaaja lakossa on ollut.
Viime vuoden työtaisteluissa onkin ollut mukana alle 60 000 henkilöä, mikä on selvästi alle puolet edellisvuodesta. Menetettyjä työpäiviä oli 127 000, kun vuonna 2010 tekemättä jäi 314 000 päivää.
Lakkojen määrään vaikutti liittokohtainen neuvottelukierros palkkavaatimuksineen. Tilastokeskuksen mukaan 63 työtaistelun syynä olikin palkkavaatimus. Irtisanomiset olivat syynä noin neljäsosassa ja työnjohdon menettely noin viidesosassa käydyistä työtaisteluista.
Palkkakiistojen tilalle tulivat yt-neuvottelut
Raamisopimuksen hyväksyminen syksyllä näytti vähentävän kiistoja. Sama trendi näkyy EK:n tämän vuoden tilastoissa. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana työtaisteluja on ollut vain 13. Syinä ovat muut kuin palkkariidat.
Rahariitojen sijaan lakkojen syyksi ovatkin yhä enemmän tulleet laajemmat työelämän muutokset. Nyt lakot ovat yleensä irtisanomistapauksiin liittyviä mielenilmauksia. Toinen yleinen syy on muu yritysjohdon epäoikeudenmukaisena pidetty menettely.
Tällaisia laittomia lakkoja on työtaisteluista nykyään noin yhdeksän kymmenestä.
Työntekijät ja entistä enemmän STTK:laiset ja akavalaiset toimihenkilöt järjestävät päivän parin mittaisia ulosmarsseja protestiksi työnantajan menettelytavoille.
Lakkoherkkyytensä vuoksi usein kepinnokkaan nostetun Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) sanoo, että nimenomaan työnantajat provosoivat vastareaktioihin.
–Työnantajat rikkovat yt-lakia tai pyrkivät yksipuolisesti muuttamaan voimassa olevia työehtosopimuksia.
Pron jäseniä oli viime vuonna mukana neljässä laillisessa sopimusneuvotteluihin liittyvässä työtaistelussa ja 19 ulosmarssissa.
Työnantajapuolella ongelmaksi katsotaan liittojen halu turvautua lakkoihin liian herkästi järjestöpoliittisista syistä. EK viittaa mielellään Ruotsiin, jossa lakkoja ei ole juuri lainkaan.
Irtisanomiset työllistävät tuomioistuimen
Työtuomioistuimen käsittelyyn tulleiden riitojen määrässä tai syissä ei ole tapahtunut mainittavia muutoksia.
Työtuomioistuimen presidentti Jorma Saloheimon mukaan käsiteltäväksi tulee lakoista noin puolet. Se on yli puolet niistä noin 180 kiistasta, joita työtuomioistuin vuosittain ratkoo.
Myös Saloheimon mukaan kyseessä ovat tyypillisimmin yt-neuvottelut ja muut henkilöstöpolitiikkaan liittyvät riidat.
Samat syyt lakkoihin todetaan Turun yliopiston tutkimuksessa. Henkilöstön vähentämisestä on syntynyt 69 työriitaa. Palkkaukseen liittyviä kiistoja on puolta vähemmän. Kolmas suuri ryhmä on osa- ja määräaikaisen työvoiman sekä vuokratyövoiman käyttö.
Lakko- eli hyvityssakkojen määrä on pysynyt ennallaan. Sakot ovat ammattiliitoilla olleet keskimäärin 6200 euroa ja paikallisilla ammattiosastoilla 2 100 euroa. Ylärajana on 28 300 euroa.
(KL / STT / Timo Sipilä)
