Kuntapäättäjien tehtävänä on suojella kuntalaisia peruuttamattomilta vahingoilta – Liikenneturva kertoo, mitä asiaa kannattaa pohtia

Noin puolet henkilövahinkoon johtavista tieliikenteen onnettomuuksista tapahtuu taajama-alueilla, Liikenneturva muistuttaa tiedotteessaan.

Liikenneturva vertaili kuntien katujen nopeusrajoituksia onnettomuuksien määrään.

Henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien määrät vähenivät hienoisesti, kun 30 km/h-nopeusrajoituksen sisältävien tieosuuksien määrät kasvoivat.

Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen kertoo, että viime viikon tiedotteella (23.9.) haluttiin muistuttaa, miten kuntapäättäjät ovat avainasemassa liikenneturvallisuusasioissa.

Nopeusrajoitukset eivät ole ainoita liikenneturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, Anteroinen tiedostaa.
Nopeusrajoitus on silti merkittävä tekijä muiden turvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden joukossa, hän jatkaa.

– Jos kunnassa on esimerkiksi pientaloalueita, joissa saa ajaa neljääkymppiä, sitä on hyvä tapauskohtaisesti pohtia, että olisiko syytä alentaa nopeusrajoitusta.

Anteroinen myöntää sen herättävän jonkin verran hänen huomiotaan, jos kunnan vastaamista tieosuuksista vain alle kymmenen prosenttia on sellaisia, joissa on voimassa 30 km/h-nopeusrajoitus.

Turvallisuuden tunteellakin on merkitystä

Anteroinen muistuttaa, että jokaisella kunnalla on omat lähtökohdat liikenneturvallisuuden edistämiseen. Liikenneturvallisuustyön keskusjärjestön tarkoitus ei ole osoittaa sormella, vaan kannustaa keskustelemaan.

– Kuntalaiset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa liikenneturvallisuusasioihin, Anteroinen nostaa esille kyselyn annista.

– Kyselyyn vastanneista 80 prosenttia toivoi, että uusi kunnanvaltuusto edistäisi kotikunnan liikenneturvallisuutta aktiivisesti.

Ajoneuvojen nopeudet vaikuttavat myös siihen, millaisena liikenne koetaan.

– Kotikatujen ajonopeuksien rauhoittaminen lisää koettua turvallisuutta.

Liikenteen kokeminen turvalliseksi esimerkiksi koulumatkalla on kunnille tärkeä vetovoimatekijä, toimitusjohtaja lisää.

Enemmistön kanta on selvillä

Kun Liikenneturvan kyselyssä selvitettiin suomalaisten suhtautumista 30 km/h-nopeusrajoitukseen, vastanneista 62 prosenttia luonnehti sitä turvalliseksi.

Lähes kahdeksan kymmenestä pitää edes jokseenkin hyväksyttävänä 30 km/h-nopeusrajoitusta alueilla, joissa kävellään ja pyöräillään paljon.

– Kunnat hallinnoivat liikenneympäristöjä, joilla valtaosa arkisista askeleista otetaan, Anteroinen tietää.

Espoo on ykkönen tällä listalla

Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen nosti Espoon kaupungin esille hyvänä esimerkkinä tiedotteessa.

– Espoossa kaduista lähes 60 prosenttia on 30 km/h-rajoituksella. Liikenneonnettomuuksien uhrien määrä asukaslukuun suhteutettuna on pieni verrattuna muihin isoihin kaupunkeihin. Ajonopeuksien rauhoittaminen on tehokas turvallisuustoimi, mutta oikotie onneen se ei välttämättä ole.

Kunnissa on suuria eroja, mutta keskimäärin 30 km/h-enimmäisnopeus on neljäsosassa kuntien kaduista. Suurista kaupungeista eniten 30 km/h-kattorajoituksia on Espoon jälkeen Tampereella ja kolmantena Helsingissä.

– Kunnan ratkaisuna voi olla myös kävelyn ja pyöräilyn erottaminen moottoriajoneuvoliikenteestä. Olennaista on, että liikenneympäristö tukee nopeusrajoitusta. Rajoitusten noudattaminen tarvitsee myös uskottavaa valvontaa, Valtonen lisäsi.

Maanteiden nopeudet eivät ole kuntien käsissä

Kaupungit ja kunnat vastaavat kunnallisesta katuverkosta, maanteiden kunnosta huolehtivat ELY-keskukset.

Liikenneturva selvitti suomalaisten ajatuksia alemmista nopeusrajoituksista kevään ja alkukesän aikana tänä vuonna. Molemmissa Kantar TNS:n toteuttamissa kyselytutkimuksissa vastaajia oli hieman yli tuhat.