Nastarengaskielto vähensi autoliikennettä yhdellä kadulla mutta lisäsi sitä vaihtoehtoreiteillä
Nastarengaskiellon vaikutusten tutkiminen jatkuu tänä talvena. Kielto on ilmoitettu erillisellä liikennemerkillä Lönnrotinkadun läheisyydessä. Kuva: Timo Kuukkanen
Helsingin kaupunki kokeili talvikautena 2022–2023 nastarengaskieltoa Lönnrotinkadulla. Kokeilun taustalla on pyrkimys parantaa kaupungin ilmanlaatua ja ääniympäristöä. Tavoitetta palvelisi nastarenkaiden vaihtuminen kitkarenkaisiin, mikä samalla vähentäisi katujen kunnossapitokustannuksia.
Ilmanlaatua ajatellen nastarenkaat aiheuttavat etenkin keväisin terveydelle haitallisia PM10 -hiukkaspäästöjä. Ilmanlaatu ja katupölyn määrä voivat kuitenkin vaihdella tuntuvasti esimerkiksi sään vaikutuksesta. Lönnrotinkadun osalta ilmanlaatumittausten tuloksista raportoidaan myöhemmin, kun tuloksia on saatu riittävästi.
Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Henna Hovin mukaan nastarenkaiden kieltokokeilun myötä nastarenkaiden osuus Lönnrotinkadulla vähentyi aiemmasta noin 70 prosentista 50 prosenttiin. Renkaiden tyyppiä seurattiin asfaltin alle asennetuilla antureilla.
Keväällä 2023 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan helsinkiläiset ovat nähneet kitkarenkaiden etuina niiden soveltumisen kaupunkiympäristöön, ajomukavuuden ja pienemmän rengasmelun. Kitkarenkailla ajavat arvostavat rengasvalinnoissaan myös ympäristö- ja terveysnäkökulmia. Kyselyn mukaan 80 prosenttia kitkarenkailla ajavista aikoo pysyä niissä jatkossakin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Nastarengaskielto Lönnrotinkadun varrella ilmoitettiin kadun varteen asetetuilla liikennemerkeillä. Poliisi valvoi liikennemerkin noudattamista, mikä on ollut Hovin mukaan haasteellista.
Kielto vaikutti autoliikenteen määriin sekä Lönnrotinkadulla että vaihtoehtoisilla reiteillä. Lönnrotinkadulla vuorokautinen autoliikenne väheni 22 prosenttia, kahdella vaihtoehtoisella reitillä se kasvoi 38 ja 12 prosenttia.
Nastat vastatuulessa
Vastaava kokeilu on toteutettu myös Tukholmassa, missä nastarengaskieltoja on ollut kolmella katuosuudella.
– Nastarenkaiden määrä on pudonnut koko Tukholmassa noin kolmasosaan, rajoituskaduilla 20–30 prosenttiin, Henna Hovi toteaa.
Hovin mukaan viestintä ja katukohtaiset nastarengaskiellot ovat Suomessa ainoa keino vaikuttaa rengasvalintoihin. Norjassa asiaan on vaikutettu nastarengasmaksulla, jonka toteuttaminen ei ole mahdollista Suomessa lainsäädännön takia. Oslossa kitkarenkaiden osuus on saatu kasvamaan nastarengasmaksun avulla 90 prosenttiin. Myös Tukholmassa haluttaisiin edistää nastarengasmaksun käyttöä kieltokatujen sijaan.
– Nastarengasmaksun etuna olisi sekin, ettei autoliikenne lisäänny vaihtoehtoisilla reiteillä, minkä lisäksi nastarenkaita käyttävät autoilijat voivat valita reittinsä vapaasti.
Hovi kertoo kokeilun keston olevan alustavasti kolmivuotinen. Tuloksia esitellään ensi vuoden aikana kaupunkiympäristölautakunnalle, jonka jälkeen kokeilun kesto tarkentuu.
Ilmanlaatumallinnusten odotetaan valmistuvan ensi vuoden loppupuolella.
Artikkeli on julkaistu Kuntateknikka-lehdessä 6/2023.
TEKSTI: HEIKKI JAAKKOLA
