Vesilahden osuus 60 000 euroa, Helsingin 28 miljoonaa – ratahankeyhtiöt etenevät, kuntien rahoitusosuudet suunnittelun selvillä
Kuva: Ville Miettinen
Valtio ja kunnat ovat sopineet Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista.
Hankeyhtiöiden toimialana ja tehtävänä olisi raidehankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.
Molemmille hankkeille haetaan EU:n CEF-rahoitustukea (CEF, Connecting Europe Facility).
– Nyt saatu sopu mahdollistaa myös sen, että voimme hakea hankkeisiin EU:lta tukea jo helmikuun lopulla päättyvässä haussa, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka, sd., sanoo tiedotteessa.
Valtiovarainministeri Katri Kulmunin, kesk., mukaan suunnitteluvaiheen jälkeen rahoitus on ”suurin koetinkivi”.
– Tarvitsemme hankkeiden toteuttamiseen ja rahoittamiseen laajaa yhteistyötä ja uusia rahoituslähteitä, Kulmuni sanoo.
Hankeyhtiöissä on mukana yhteensä 25 kaupunkia ja kuntaa. Ennen kuin sopimukset hankeyhtiöiden perustamisesta allekirjoitetaan, kuntien mukaan lähdöstä tulee tehdä päätös kunnan luottamuselimissä.
Tampereen pormestarin Lauri Lylyn, sd., mukaan pääradan kehittäminen on paitsi ilmastoteko, myös ”lähes kohtalon kysymys koko maan talouskasvulle”.
-Kyse on koko Suomen talouskasvusta ja sen kehittämisestä. Tämä on konkreettinen teko kohti tulevaisuuden työpaikkoja. Tällä hetkellä Tampereen ja Helsingin väliselle rataosuudelle ei ole mahdollista lisätä raideliikennettä, koska kapasiteettia ei ole. Tarvitaan uutta, jotta Suomi-radan varrella sijaitsevien kaupunkien yhteyksiä ja osuuden kautta muualle Suomeen kulkevia jatkoyhteyksiä voitaisiin lisätä, nopeuttaa ja kehittää, Lyly sanoo .
Valtio maksaa 51 prosenttia suunnittelusta
Molemmista ratahankkeista valtio ottaa vastuulleen 51 prosenttia arvioiduista suunnittelukustannuksista.
Suomi-radan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 150 miljoonaa euroa ja Turun tunnin juna –hankeyhtiön 75 miljoonaa.
Suomi-radan suunnittelussa mukana olevat tahot rahoitusosuuksineen:
– Suomen valtio, 78,90 milj. euroa
– Finavia Oyj, 16,00 milj. euroa
– Helsingin kaupunki, 22,20 milj. euroa
– Tampereen kaupunki, 11,10 milj. euroa
– Vantaan kaupunki, 11,10 milj. euroa
– Oulun kaupunki, 0,90 milj. euroa
– Jyväskylän kaupunki, 1,98 milj. euroa
– Lahden kaupunki, 3,37 milj. euroa
– Porin kaupunki, 1,19 milj. euroa
– Vaasan kaupunki, 0,95 milj. euroa
– Hämeenlinnan kaupunki, 1,89 milj. euroa
– Seinäjoen kaupunki, 0,88 milj. euroa
– Nokian kaupunki, 0,47 milj. euroa
– Ylöjärven kaupunki, 0,46 milj. euroa
– Kangasalan kaupunki, 0,44 milj. euroa
– Riihimäen kaupunki, 0,81 milj. euroa
– Lempäälän kunta, 0,65 milj. euroa
– Pirkkalan kunta, 0,27 milj. euroa
– Akaan kaupunki, 0,47 milj. euroa
– Janakkalan kunta, 0,46 milj. euroa
– Oriveden kaupunki, 0,13 milj. euroa
– Vesilahden kunta, 0,06 milj. euroa
Turun tunnin juna –hankeyhtiössä mukana olevat tahot rahoitusosuuksineen:
– Suomen valtio 39,45 milj. euroa
– Turun kaupunki, 10,25 milj. euroa
– Espoon kaupunki, 10,25 milj. euroa
– Helsingin kaupunki, 5,80 milj. euroa
– Salon kaupunki, 3,74 milj. euroa
– Lohjan kaupunki, 3,74 milj. euroa
– Vihdin kunta, 3,74 milj. euroa
– Kirkkonummen kunta, 0,38 milj. euroa
Suomi-radan yhteyden suunnittelu koostuu eri osista, joita ovat Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Keravalle kulkeva Lentorata sekä jatkoyhteys Tampereelle. Jatkoyhteys voidaan toteuttaa joko uutena ratalinjauksena Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tampereelle tai kehittämällä nykyistä päärataa Riihimäen ja Tampereen välillä (3. ja 4. lisäraide sekä radan oikaisut). Hankeyhtiö tuottaa molemmista vaihtoehdoista esiselvityksen. Selvitysten valmistuttua yhtiön omistajat päättävät yhtiökokouksessa, kumpi vaihtoehto suunnitellaan rakentamisvalmiuteen saakka.
Suomi-radan rakennuskustannuksiksi on arvioitu n. 4,6-5,75 miljardia euroa, riippuen jatkoyhteydeksi valittavasta vaihtoehdosta. Nyt käydyissä neuvotteluissa on sovittu suunnittelusta rakentamisvalmiuteen saakka, ja rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää uusia neuvotteluita.
Turun tunnin juna -hankkeesta Espoo-Salo-oikoradan suunnittelukustannukset ovat noin 60 miljoonaa euroa ja Salo-Turku-kaksoisraiteen noin 15 miljoonaa euroa.
Alustava arvio rakennuskustannuksiksi nykyhinnoin Turun tunnin junalle on noin 2,76 miljardia euroa. Nyt käydyissä neuvotteluissa on sovittu suunnittelusta rakentamisvalmiuteen saakka, ja rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää uusia neuvotteluita.
Kaupunkien ja kuntien osalta osakassopimukset käsitellään luottamushenkilöelimissä sekä Finavian osalta yhtiökokouksessa helmi-huhtikuussa 2020.
Yhtiöt perustetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tarvittavat päätökset on tehty ja osakassopimukset on allekirjoitettu.
Liikenne- ja viestintäministeriössä on lisäksi käynnissä selvitys ja vertailu itäisen nopean yhteyden linjauksesta. Tätä raideyhteyttä edistetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Arvioitu valmistumisaika on kevät 2020.
Nyt on kuntatalouden fakta se, että tällaisiin ratavisioiden suunnittelujen maksamisiin ei pidä mennä. Joutuu kysymään, missä vastuu ihmisten kasvavasta hoidon ja hoivan lisääntyvistä tarpeista, jos tällaisiin haavekuviin aletaan antamaa rahoja.
Toki kannatan voimakkaasti raideliikenteen kasvua. Mutta en missään tapauksessa niin, että kunnilta kuvitellaan saatavan rahoituksia. Tulee selvittää se, kuinka olemassa olevalla ja realistisella rahalla voidaan poistaa raideliikenteen pullonkaulat ja saattaa liikenne sujuvaksi.
Tämä on myös mahdollista, jos vain halutaan ottaa maan koko rataverkosto kovaan käyttöön ja myös suljetutkin radat takaisin käyttöön. Nykyinen hallitusohjelma nopeiden toimiensa joukossa velvoittaa juuri tähän. Raskaalle tavaraliikenteelle on olemassa riittävästi vaihtoehtoisia ja usein myös logistisesti mielekkäimpiäkin ratoja kuin nykyiset ruuhkaradat, jos vain halutaan koko rataverkosta ottaa käyttöön. Kun osa tavaraliikenteestä siirretään nyt hiljaisille radoille, voivat nopeat henkilöliikenteen junat liikkua ja nopeasti. Jos vain on henkilöliikenteen kalustoa, kaikki onnistuu ottamalla mielekkäästi koko rataverkosto käyttöön.
Kuntien on taloudellisessa tilanteessamme vastuutonta lähteä rahoittamaan kuvitteellisten ”Tunnin junien” ratojen suunnitteluja. On kuultava hoidettavien ja hoivattavien hätää ja kunnallisverojen maksajien näkemyksiä.