Vilkastunut puukauppa näkyy raiteilla – junaliikenne pysyi aiempaa heikommin aikataulussaan
Henkilöliikenteessä kaukojunien määrä pysyi samoissa luvuissa kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Kuva: Markus Sommers
Tavaraliikenteen määrässä on nähtävissä varovaista nousua. Etenkin raideliikenteessä tavaraliikenteen määrä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä, Fintraffic tiedottaa.
Tavaraliikenteen kasvuun on vaikuttanut muun muassa vilkastunut puukauppa.
Tavaraliikenteen määrä rautateillä oli vuoden toisella neljänneksellä lähes seitsemän prosenttia edellisvuoden vastaavaa aikaa suurempi.
– Tavaraliikenteen määrän nousu johtuu muun muassa raakapuun siirtokuljetuksista tehtaiden tarpeisiin. Myös puukauppa on vilkastunut, mikä on lisännyt tavaraliikennettä raakapuun osalta rautateillä, Fintrafficin aluejohtaja Teemu Pöyry sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Venäjän tilanne on muuttanut liikennevirtoja ja tavarajunamäärät ovat lisääntyneet Suomen sisäisissä kuljetuksissa, Pöyry jatkaa tiedotteen mukaan.
Lähiliikenteen määrä kasvoi
Lähiliikenteen kasvua on mahdollistanut esimerkiksi Karjaa–Hanko-välin liikenteen käynnistyminen viime vuoden liikennekatkon jälkeen.
Käytännössä tämä on tarkoittanut lisää liikennettä noin 12–14 junavuoroa vuorokaudessa eli noin 400 junaa kuukaudessa.
Lisäksi KoKoHa-projektin (Kouvola-Kotka-Hamina) vuoksi lähijunat korvattiin viime vuoden lopusta lähtien bussikuljetuksilla useiden viikkojen ajan Kotkan ja Kouvolan välillä.
Lähiliikenne käynnistyi uudelleen ja on myös omalta osaltaan vaikuttanut lähiliikenteen kasvuun tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä.
Yhä useammin myöhässä
Junien täsmällisyysprosentit olivat laskussa. Lähiliikenteessä se oli 90,4 prosenttia (94 prosenttia viime vuonna), kaukoliikenteessä 78,4 prosenttia (87,9 prosenttia viime vuonna) ja tavaraliikenteessä 90,5 prosenttia (93,3 prosenttia viime vuonna).
Tähän vaikutti muun muassa se, että vielä huhtikuussa tehtiin rataverkolla lumitöitä poikkeuksellisen pitkään.
Tarkasteltuna ajanjaksona on lisäksi ollut käynnissä useita ratatöitä sekä suuria ratahankkeita, jotka ovat vaikuttaneet junaliikenteen pysymiseen aikataulussa.
Ratatöiden vuoksi on jouduttu asettamaan runsaasti nopeusrajoituksia eri puolille Suomea, Fintraffic tiedottaa.
Suuria ratahankkeita ovat esimerkiksi Espoon kaupunkirata, Tikkurila ja Kytömaa–Ainola, Joensuun ja Oulun ratapihat, Seinäjoen matkakeskuksen rakentaminen ja Kupittaa-Turku.
Esimerkiksi pelkästään Tampereen ohjauksen alueella on annettu lähes tuhat ratatyölupaa enemmän tänä vuonna kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2023.
Lisäksi Fintraffic tiedottaa, että myös roudasta johtuvia nopeusrajoituksia on ollut rataverkolla tämän kevään aikana.
Lue myös:
Junaliikenne ruuhkautuu myös siksi, että meidän rataverkostosta puolet on vajaalla käytöllä tai ihan käyttämättä rappeutumassa. VR haluaa käyttää pääsääntöisesti vain sähköistettyjä ratoja ja näitä ovat nopean henkilöliikenteen radat, joille nyt ahtautetaan myös paljon tavaralogistiikkaa, millä olisi kuitenkin suorempia ja mielekkäämpiä reittejä, mutta sähköistämättömyys rajoittaa tai estää niiden käytön.
Jos Suomessa toimisi kokonaisuudessaan Poikittaisrata Porin satamista Parkanon ja Haapamäen risteysaseman kautta itään Jyväskylän kautta Pieksämäelle ja edelleen Joensuuhun tai Savonlinnan kautta Parikkalaan voisi raskaista kuljetuksia siirtää risteysasemilla tälle radalle ja silloin monet ruuhkat nopean henkilöliikenteen radoilta välittömästi poistuisivat. Yhtään kilometriä uutta ratakäytävää ei tarvittaisi riittäisi vain nyt pätkivien osuuksien peruskunnostus Pori-Parkano-Haapamäki rataosalla sekä Laitaatsillan laittaminen Savonlinnassa.
Tämä rata tulisi nyt nähdä myös maamme huoltovarmuuden pääratana. Mutta se tarjoaisi kunnostettuna välittömästi teollisuuden ja yrityselän logistiikalle toiminta- ja toimitusvarmuutta sekä vapauttaisi nopealle henkilöliikenteelle heti ratakapasiteettia enemmän kuin nyt liikennekalustoakaan. Kuvaamani Poikittaisrata Haapamäen risteysaseman kautta yhdistäisi kaikki viisi pituussuuntaista ratamme toiminnalliseksi rataverkostoksi.
Tämä Haapamäen risteysaseman kautta kulkeva kokonaisuus saataisiin jälleen toimintakuntoon jopa miltei ensimmäisen ”tunnin junaradan” suunnittelukustannuksillakin! Ei tarvittaisi maiden lunastuksia eikä miljardien rakentamiskuluja, koska perusasiat ovat jo olemassa ja siellä, missä raskaimmat kuljetuksetkin.
Haapamäen risteysaseman kautta kulkeva Poikittaisrata toimintakuntoon palautettuna poistaisi myös maanteiden ruuhkia ja vähentäisi niiden lisääntyvää kulumista.