Kunnan virkamies on lomansa ansainnut, mutta myös loman aikana tehdyt tietopyynnöt on hoidettava ennemmin tai myöhemmin.

”Viranomaisen on huolehdittava hallintolain ja julkisuuslain mukaisista velvollisuuksista myös viranhaltijoiden lomien ja poissaolojen aikana.” Siinä apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen viesti Urjalan kunnalle tuoreen ratkaisun muodossa.

Apulaisoikeuskansleri perehtyi Urjalan kunnan toimintatapoihin, kun kansalainen kanteli vastaamatta jääneestä tietopyynnöstä. Kantelija oli toukokuussa 2022 ollut kahteen otteeseen sähköpostilla yhteydessä Urjalan kunnan rakennustarkastajaan ja pyytänyt häntä lähettämään palotarkastuspöytäkirjan, jonka pelastuslaitos oli rakennustarkastajalle lähettänyt.

Rakennustarkastajalle lähettämissään sähköposteissa kantelija oli kertonut yrittäneensä tavoitella virkamiestä asian johdosta myös aiemmin. Tälläkään kerralla ei yhteydenotot tuottaneet tulosta, joten asiasta tehtiin kantelu oikeuskanslerin virastoon.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Asiasta saadun selvityksen mukaan rakennustarkastaja oli ollut poissa työpaikaltaan ja vuosilomalla kantelijan yhteydenottoaikoina. Lomalta palattuaan virkamiehellä oli ollut niin paljon sähköposteja siivottavana, ettei hän ollut pystynyt kaikkiin reagoimaan.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen sähköpostien suuri määrä ei oikeuta kuntaa ja sen virkamiestä jättämään vastaamatta yhteydenottoon ja asiakirjapyyntöön. Asiassa ei ollut menetelty hallinto- eikä julkisuuslain mukaisesti, kun yhteydenotot oli sivuutettu.

-Viranomaisen on huolehdittava hallintolain ja julkisuuslain mukaisista velvollisuuksista myös viranhaltijoiden lomien ja poissaolojen aikana. Sähköpostien poissaoloilmoituksissa on mahdollista ohjata yhteydenottajat kääntymään esimerkiksi mahdollisen sijaisen tai kunnan kirjaamon puoleen, apulaisoikeuskanslerin antamassa ratkaisussa opastetaan.

Tapauksen tiimoilta puututtiin myös siihen, että Urjalan kunta ei alkuvaiheessa ollut antanut oikeuskanslerinvirastolle sen pyytämää selvitystä asiassa. Rakennustarkastaja oli toimittanut heinäkuussa 2023 oman henkilökohtaisen selvityksensä asiassa, mutta kunnalta oli saatu selvitys vasta sen jälkeen, kun sitä oli toistamiseen pyydetty lisäselvityspyynnön muodossa.

-Kantelun välitön kohde ei voi kuitenkaan antaa viranomaisen puolesta ja mahdollisesti esteellisenä yksin selvitystä laillisuusvalvojalle, vaan myös viranomaisen tulee antaa asiassa selvitys, apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen muistuttaa ratkaisussaan.

Ratkaisussa kehotetaan Urjalan kuntaa kiinnittämään huomiota hallintolain ja julkisuuslain mukaisiin velvollisuuksiin. Ratkaisu kokonaisuudessaan oikeuskanslerin sivustolla

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Tämä oli kyllä juridisesti hyvin mielenkiintoinen ja osin kummallinen ratkaisu. Lisäksi se paljastaan tiettyjen sääntelyratkaisujen ongelmat.

    Ensinnäkin on selvää, että kunnan, viime kädessä valtuuston on vastattava siitä, että kunnan toiminta on organisoitu lainmukaisesti. Toisekseen on selvää, että viranhaltijan ollessa lomalla, ei tällä ole virantoimitusvelvollisuutta. Käytännössä tilanne johtaa siihen, että työnantajan olisi aina varmistettava sijaisketju siten, että kunnassa on joka tilanteessa joku, joka tehtäviä hoitaa – siis myös silloin, kun varsinainen viranhoitaja ei ole virantoimituksessa.

    Rakennustarkastus on siinä mielessä mielenkiintoinen osa kuntaa, että se – kuten myös ympäristönsuojelu ja leirintäalueviranomaisen toiminta – on säädetty poikkeuksellisella tavalla. Tällaisena viranomaisena ei nimittäin saa toimia kunnanhallitus (tai sen jaosto). Niinpä kunnassa on oltava joku muu toimielin (lautakunta tai johtokunta) tätä varten.

    Rakennustarkastaja toimii tuon rakennusvalvontaviranomaisen alaisuudessa. Kuitenkin vakiintuneesti (myös valtiopäiväasikirjoissa) on katsottu, että rakennustarkastaja voi olla itsenäinen viranomainen. Näin ollen jossain määrin epäselväksi jää, mikä on MRL:n tarkoittaman rakennusvalvontaviranomaisen, jollainen ei siis voi olla kunnanhallitus, rakennustarkastajan sekä tämän esimiesten ja vieläpä kunnan hallintoa johtavan kunnanhallituksen suhde. Viestiikö MRL sitä, ettei kunnanhallituksen tulisi olla missään tekemisissä rakennusvalvonnan kanssa? Toisaalta tyypillisesti esimerkiksi poikkeuslupien myöntö ja kaavavalmistelu (joissain kunnissa jopa asemakaavojen hyväksyminen) kuuluu kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus on myös kunnanjohtajan esimies, joka taas on joko suoraan tai välillisesti esimerkiksi teknisen johtajan kautta rakennustarkastajan esimies. Rakennustarkastaja voi hyvin usein olla myös rakennusvalvontaviranomaisessa esittelijä.

    Tässäkin tapauksessa itseasiassa mielenkiintoiseksi seikaksi tulee, kuka tästä asiasta oli vastuussa. Jos rakennustarkastaja katsotaan itsenäiseksi julkisuuslain tarkoittamaksi viranomaiseksi, niin silloin luonnollisesti se, eikä itse julkisuuslain (tai hallintolain) laiminlyönti kuulukaan esimerkiksi kunnanhallitukselle tai julkisyhteisökunnalle, vaan tälle itsenäiselle viranomaiselle. Toisaalta toimielin, kunnanhallitus tai kunnanjohtaja taikka tekninen johtaja sekä viime kädessä myös valtuusto ovat vastuussa siitä, että vaikkapa juuri sijaistamisjärjestelyt on asianmukaiset. Oman arvioni mukaan tässä ei olisi pitänyt kunnalta, siis kunnanhallitukselta kysyä mitään, vaan oikeuskanslerin olisi tullut tutkia nimenomaan rakennustarkastajaan (yksihenkilöinen viranomainen) kohdistuva kantelu siten, että kirjelmöinti olisi tapahtunut laillisuusvalvojan ja tämän yksittäisen viranhaltijan välillä.

    Isompi kysymys onkin se, että onko tälle viranomaisten erillisyysperiaatteelle enää perusteita. Kirjoitimme tematiikasta professori Tomi Voutilaisen kanssa kriittiseen lausuntoomme koskien julkisuuslain uudistamista. Kokonaisuudessaan olemme sillä kannalla, että tarvitsisimme sääntelyä, jossa määriteltäisiin koko oikeusjärjestystä koskien mitä esimerkiksi viranomaisella tarkoitetaan ja kehen vaikkapa juuri kantelut voivat kohdistua. Nyt lopputuloksena on nimittäin sotku, jota näköjään etevät laintulkitsijatkaan eivät aina hallitse.

  2. Miksi palotarkastuspöytäkirjaa ei ole toimitettu henkilölle pelastuslaitokselta? Miksi rakennustarkastajan pitää se edelleen lähettää?

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*