Työttömiä olisi kyllä riittänyt, mutta Lieksa ja Ilomantsi katsoivat, ettei Maisema-Karjala kokeilu toisi tarpeeksi lisäarvoa.

Pohjois-Karjalan ns. ympäryskuntiin kaavailtu Maisema-Karjalan työllisyyden kuntakokeilu jää pelkäksi hakemukseksi ja nipuksi yhdessä laadittuja toimintasuunnitelmia. Kun kuntakokeilujen täydentävä haku toteutettiin ajalla alkukesästä, niin Kitee, Lieksa, Juuka, Rääkkylä, Heinävesi, Ilomantsi ja Tohmajärvi ilmoittautuivat yksissä tuumin mukaan.

Maanantaina Lieksan kaupunginhallitus ja Ilomantsin kunnanhallitus kuitenkin päättivät, etteivät lähdekään mukaan kokeiluun. Lieksan ja Ilomantsin irtiotto tietää samalla kokeilun hautaamista Maisema-Karjalan osalta. Pohjois-Karjalaan jää toinen kuntakokeilualue, jossa ovat mukana Joensuun ja Outokummun kaupungit sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnat.

Laki työllisyyden kuntakokeiluista on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä, eikä työ- ja elinkeinoministeriöllä ole enää suoranaista valtaa puuttua kokeilulain sisältöön. Maisema-Karjalan kokeilualue kuitenkin pyyhkiytynee lakiesityksestä pois ennen viimeistä nuijan kopautusta.

-Kokeilulaki on parhaillaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsittelyssä, joka valmistelee lakiesityksestä omaa mietintöään. TEM on mietinnöstä antamassaan vastineessa esittämässä, että Maisema-Karjalan kokeilualue poistetaan laista, TEM:n johtava asiantuntija Tanja Ståhlberg kertoo Kuntalehdelle.

Pohja pois

Perusteet Maisema-Karjalan kokeilun nopealle lopulle ovat olemassa, vaikka Pohjois-Karjalan alueella työttömiä riittäisikin.

-Kokeilualueille asetettu 30 000 asukkaan raja ei enää täyty, kun Ilomantsi ja Lieksa jäävät pois. Myöskään kuntien hakuvaiheessa yhdessä laatima toimintasuunnitelma ei toteudu, Ståhlberg toteaa.

Pohjois-Karjalan suunnalla tapahtuneet rivistä lipeämiset ovat harvinaisia. Muualta Suomesta ei ole kuulunut viestiä, että työllisyyden kuntakokeilut eivät enää tässä vaiheessa kiinnostaisikaan mukaan ilmoittautuneita kuntia.

-Vastaavaa ei ole muualla ilmennyt ja toivottavasti ei ilmenekään. Kun kokeilulaki on hyväksytty eduskunnassa, niin siitä ei kunnat enää voi irtaantua. Kyllä tämä Lieksan ja Ilomantsin ratkaisu yllätys oli. Parempi kuitenkin, että vetäytyneet kunnat tunnistivat tässä vaiheessa valmistelua ja ennen kokeilujen käynnistymistä tilanteensa olevan sen kaltainen, että kokeilusta vetäytyminen oli heille paras vaihtoehto, Tanja Ståhlberg myöntää.

Resurssipula iski silmille

Lieksan suunnalla tarpeet työllisyydenhoidon kehittämisen suhteen myönnetään, mutta työllisyyden kuntakokeiluksi kääritty paketti ei ollut se juttu, jonka kaupunki sittenkään halusi lahjakoriinsa pistää. Liian moni asia keikahti miinuksen puolelle sen jälkeen, kun kokeiluun oli haettu mukaan.

Työllisyydenhoidon resurssien uusjako, kaupungin taholta tarvittava taloudellinen panostus ja pitkät etäisyydet kokeilualueen sisällä muodostivat yhtälön, johon ei tällä kertaa kannattanut tarttua.

-Meillä ei ollut mitään järkeä lähteä tähän kokeiluun. Paikkakunnalle työllisyydenhoitoon jäävät resurssit olisivat olleet niin pienet nykyiseen verrattuna, että kokeilu oli meidän osalta lähtökohtaisesti tuomittu epäonnistumaan, kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen toteaa.

Kuntakortti jää katsomatta

Työllisyyskokeilun vetovastuussa olisi ollut Tohmajärvi, mikäli niin pitkälle olisi selvitty, että sanoista olisi pitänyt ryhtyä tekoihin. Kunnanjohtaja Olli Riikonen ei usko, että hankkeen kariutuminen jättää kipupisteitä kuntien väleihin.

– Enpä usko. Ollaan sen verran erillään, että yhdistäviä tekijöitä ovat vain koko maakunnan laajuiset yhteistyökuviot kuten Siun sote. Tämä oli erillishanke, jossa rakennettiin poikkeava yhteistyökuvio. Se nyt valitettavasti kaatui kuntien erilaisiin tilannearvioihin, Riikonen kommentoi Kuntalehdelle.

-Itselläni on kyllä vahvempi usko kuntien kykyyn hoitaa työttömyyttä, kuin nyt vetäytymisestä päättäneillä kunnilla. Jos kokeiluun ei päästä, kuntakortti jää alueellamme katsomatta ja rimpuilemme samojen ongelmien kanssa tällä vanhalla toimintamallilla, jossa ydinongelma on työttömän työnhakijan palveluiden hajautuminen monelle taholle. Tästä kärsii pitkäaikaistyötön ja koko julkinen talous. Tosin järjestelmä vaatisi vielä paljon reippaampaa ravistelua kuin kuntakokeilu mahdollistaa, Olli Riikonen jatkaa.

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*