Mäntyharju ratkaisee Pertunmaan kuntaliitoksen suunnan – Isompi naapuri miettii mitä tehdä, kun omakin talous vaatii tasapainotusta
Juho Järvenpää aloitti Mäntyharjun kunnanjohtajana kuluvan vuoden alussa. Ensi töikseen hän sai eteensä naapurikunnan Pertunmaan kuntajakoselvityksen valmistelut. Koko kunnalle tilanne on aivan uusi, sillä Mäntyharjun ei ole tarvinnut keskustella kuntarajoista vuosiin. (Kuva: Jukka Laitinen)
Mäntyharjun kunnanjohtaja Juho Järvenpään viranhoito uudessa työpaikassa alkoi varsin dramaattisesti.
– Kolmantena työpäivänä työpöydälle tuli valtiovarainministeriön lausuntopyyntö Pertunmaan kuntajakoselvityksestä. Sen jälkeen työpäivät ovat täyttyneet totutun kuntajohtamisen ohella tavalla tai toisella kuntaliitosasioista, sanoo Järvenpää.
Järvenpää aloitti eteläsavolaisen Mäntyharjun kunnanjohtajana kuluvan vuoden alussa.
Talousvaikeuksiin ajautuneen naapurikunnan Pertunmaan edessä on kuntaliitos. Käynnissä on kuntajakoselvitys, joka lähtee siitä, että Pertunmaa liittyy Mäntyharjuun. Nyt Mäntyharju miettii, miten suhtautua liitokseen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Selvitys yhdistymisasiakirjoineen viedään kunnanhallituksiin maaliskuun lopulla ja valtuustoihin toukokuussa. Liitoksen on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Mäntyharjussa on samat paineet kuin muillakin maaseutukunnilla. Omaa taloutta pitää saneerata ja samalla ratkaista se, otetaanko huonommassa kunnossa oleva Pertunmaa osaksi kuntaa.
Tiedossa kovaa sopeutustarvetta
Mäntyharjussa koko liitoshanke tuli oikeastaan yllättäen.
– Mäntyharjun ei ole tarvinnut olla kuntajakohankkeissa viime vuosina mitenkään mukana. Pertunmaan tilanne on ollut tiedossa, mutta lähemmin sitä ei ole haluttu tai osattu seurata, sanoo Järvenpää.
– Liitosasiaa käydään läpi päivittäin. Paperit ja excelit ovat oma osana, mutta tulevaisuus vasta osoittaa, miten kuntalaisten peruspalvelut onnistutaan järjestämään kokonaisuudessaan.
Pertunmaan liitoshankkeessa oli ministeriön lausuntovaiheessa mukana muitakin rajakuntia, mutta nyt puidaan enää kahden kauppaa. Liitos syntyy, jos Mäntyharju ottaa Pertunmaan vastaan.
Mäntyharjussa tilanne pohdituttaa, sillä 5500 asukkaan kunta joutuu itsekin sopeuttamaan toimintaansa tulee liitos tai ei. Sopeutustarve liikkuu 1,5–2 miljoonan euron tasolla.
Kunta on teollistunut maaseutukunta, mutta voimakasta kasvua ei ole, tosin ei taantumaakaan. Perusskenaariossa vuosikate on alijäämäinen kuluvasta vuodesta alkaen, ja samaan aikaan pohditaan isoja investointeja, muun muassa vesihuoltoon.
– Mäntyharju on maaseutukuntana rajapisteessä. Verotulot eivät kehity niin myönteisesti kuin odottaisi ja sote-uudistus rasitti taloutta. Menoleikkauksista, omaisuuden myynnistä ja verotuksesta haetaan balanssia, miettii Järvenpää.
Tiukalla aikataululla tapahtuvan liitosselvityksen rinnalla Mäntyharju miettii oman taloutensa sopeutusta. – Kuntaliitos, jos se tulee, ei lisää verotuloja eikä valtionosuuksia. Keskeistä on valtion vastaantulo, sanoo Juho Järvenpää. (Kuva: Jukka Laitinen)
”Liitos ei lisää tuloja”
Sopeutusta jarruttaa se, että vielä ei tiedetä, onko Pertunmaa ensi vuonna osa Mäntyharjua vai ei.
Järvenpää sanoo, että jos valtiolta ei tule apua Pertunmaan alijäämien ja velkojen kuittaamiseen, Mäntyharju ei ole valmis ottamaan Pertunmaata vastaan.
– Liitos ei lisää verotuloja eikä valtionosuuksia.
Järvenpää ei lähemmin erittele euroja, mutta antaa suuntaviivat. Mäntyharju saa valtionosuuksia palvelujen kattamiseen noin miljoona euroa vuodessa. Sote-uudistuksessa Pertunmaa puolestaan kohtasi negatiivisen valtionosuuden.
Järvenpään mukaan liitoskunta ei voi maksaa Pertunmaan negatiivista valtionosuutta, joten se, noin puoli miljoonaa euroa, on saatava kuitattua ensin pois.
– Pertunmaalla on velkaa noin kahdeksan miljoonaa euroa. Naapurin velka pitää pääosin voida hoitaa valtion yhdistymisavustuksella, jolla on keskeinen rooli. Ilman valtion tukea kuvio ei pyöri taloudellisesti.
Mäntyharjun kunnanhallituksen puheenjohtaja Sari Lantta suhtautuu periaatteessa myönteisesti siihen, että Pertunmaa liittyy Mäntyharjuun. – Näen liitoksen mahdollisuutensa, tuumii Lanttaa.
Mäntyharjussa liitoskysymys jakaa luottamusjohtoa.
Kunnanhallitus esitti, että Mäntyharju on mukana kuntajakoselvityksessä, mutta valtuuston piti äänestää asiasta. Kokoomuksen ryhmästä tullut esitys kannatti poisjääntiä kunnan oman talouden ja sopeutustarpeen vuoksi. Päätös selvitykseen osallistumisesta oli silti selvä.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Sari Lantta (kesk.) kysyy, miksi ei olisi lähdetty selvitysvaiheeseen.
– Kyse on isosta asiasta, joten on hyvä selvittää kaikki. Selvitys tuo taustaa ja eväitä myös Mäntyharjun omaan asemaan.
Lantta näkee liitoshankkeen mahdollisuutena. Jos liitos syntyy, on haettava sen positiivisia puolia.
– Mäntyharju haluaa säilyä itsenäisenä, eikä olla minkään kaupunkikeskuksen kyljessä. Olemme kaukana kaikesta, reuna-alueella, mutta voimme omalla tekemisellämme vaikuttaa koko alueen tulevaisuuteen.
Pertunmaalla liitoson yleisesti hyväksytty. Mäntyharjulaisetovat lähinnä odottavalla mielellä.
– Kuntalaistilaisuuksissa on yllättävän vähän tullut mitään eteen. Olin varautunut enempäänkin keskusteluun, sanoo Lantta.
– Ei ole tunnetta, että meidät pakotettaisiin liitokseen, mutta se, että saadaan aikanaan kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, vaatii kyllä vääntöä.
Lantta pitää joka tapauksessa selvänä, että Mäntyharju katsoo oman edun ensin. Sopeutustoimet mietityttävät.
– Ratkaisut ovat varmasti kipeitä. Teimme tälle vuodelle alijäämäisen talousarvion. Nykymenolla emme mekään voi jatkaa. Ratkaisuja olisi pitänyt tehdä jo aikanaan, mutta niitä on syystä tai toisesta aina siirretty.
”Eriytyminen jopa pelottavaa”
Mäntyharjun kaltaisen maaseutukunnan tulevaisuudesta Järvenpää ja Lantta ovat samaa mieltä.
Järvenpää sanoo, että nähtävissä oleva alueellinen eriytyminen tuntuu jopa pelottavalta.
– Kunnilla on vastuunsa peruspalveluista, ja samaan aikaan rahoitusasema vain heikentyy. Haasteita on jo perustehtävien hoitamisessa. Hyvinvointialueiden perustaminen pienensi budjettia ja samalla sopeuttamisvaraa.
– Ei ole tunnetta, että meidät pakotettaisiin liitokseen, mutta kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu vaatii vääntöä, sanoo Sari Lantta.
Sari Lantta, maaseutuyrittäjä ja emäntä, sanoo odottavansa valtiolta ja sen kuntapolitiikalta tasa-arvoisuutta, joka tukee perusturvan säilymistä alueilla.
– Ihmiset ja yrittäjät ovat yhtä tärkeitä täällä maaseudulla kuin kasvukeskuksissa. Ei tule mitään, että on vain kaupunkeja ja muu periferiaa. Kummasti vaan tänne sitten tullaan viikonloppuisin vaatimaan rauhaa ja hiljaisuutta; me elämme täällä joka päivä.
Järvenpää on Mäntyharjun oma kasvatti, asunut kunnassa ja tuntee maisemat.
Virkaura kierrätti eri tehtävissä, viimeksi Sulkavan kunnanjohtajana. Järvenpää sanoo olevansa ”tulevaisuusorientoitunut kuten kuntansakin”, mutta arkipäivä askarruttaa.
– Jos valtiovallalta jotain voisi odottaa niin alueellinen eriytyminen pitää saada katkaistua, vaikkapa erityistalousalueilla. Investointeja ja elinvoiman kohentamista tulee mahdollistaa muuallakin kuin muutamassa kasvukeskuksessa, sanoo Järvenpää.
Kuka?
Juho Järvenpää
- Hallintotieteiden maisteri, kunnanjohtaja, syntynyt 1985 Hollolassa, kotikunta Mäntyharju
- Mäntyharjun kunnanjohtaja 1.1.2024 alkaen, Sulkavan kunnanjohtaja 2017–2023, sitä ennen muun muassa Sulkavan talous- ja hallintojohtaja, Mäntyharjun talousjohtaja, Hartolan hallintojohtaja, Pertunmaan seurakunnan talousjohtaja
- Asuu perheineen Mäntyharjun kirkonkylällä, harrastaa luontoa, rakentamista, liikuntaa, kalastusta, sukututkimusta
- Muuta: kunnanjohtajuus on verenperintöä, äiti Kristiina Järvenpää teki pitkän kunnanjohtajauran, viimeksi Rantasalmella, josta jäi eläkkeelle 2022. Kristiina Järvenpää työskenteli sitä ennen myös Mäntyharjun palveluksessa, muun muassa hallintojohtajana.
Hyvinvointialueraja määritteli liitosalueen
Sote-uudistuksen hyvinvointialuejako ohjaa Pertunmaan kunnan liitossuuntaa.
Lausuntokierroksen tuloksena syntyi malli, jossa Pertunmaa liittyy Mäntyharjun kuntaan. Molemmat ovat Etelä-Savon maakunnan ja hyvinvointialue Eloisan kuntia. Maakunta- ja hyvinvointialueen rajaa ei ylitetty.
Kuntaliitoksen selvitysmies Eero Laesterä sanoo, että tämä oli nyt ensimmäinen kerta, kun hyvinvointialueen raja vaikutti liitosvalmisteluun.
– Kyllähän tämä asia käänsi mahdollisen liitoksen selkeästi Etelä-Savon maakunnan sisällä tapahtuvaksi.
Hyvinvointialue Eloisa lausui, että jos Pertunmaa liitettäisiin toisen hyvinvointialueen puolelle, ilmaantuisi olennaisia seurauksia myös isomman naapurin Mäntyharjun sote-palvelujen järjestämiseen.
Muuten Pertunmaan liitosvalmistelu on Laesterän mukaan edennyt varsin notkeasti. Keskeistä on talous.
– Lähtökohta on se, että uusi kunta hoitaa sopeutuksen. Tosin helpottaa jatkoa, jos kumpikin ehtii ennen liitoksen voimaantuloa oikaisemaan talouttaan.
Pertunmaan liittymisaie Mäntyharjuun nosti heti kyläpuheita siitä, missä uuden kuntayksikön kunnantalo mahtaa sijaita. Kanta on kyllä selvä: hallinto on Mäntyharjulla, mutta ei tosin tässä nykyisessä rakennuksessa. Vanha virasto on elinkaarensa päässä ja puretaan.
Kunnat odottavat valtion yhdistymisavusta. Valtiolla on vapaaehtoisten liitosten avustuksiin viiden miljoonan euron määräraha.
Laesterä ei ennakoi summia, mutta laskee, että ”jotain kyllä tulee”, lähinnä Pertunmaan taseen korjaamiseen.
Kunnissa on mahdollisen liitoksen näkyessä jo spekuloitu kuntaveron korotuksella. Laesterä tuumii, että kuntaveroa kohtaan on painetta, mutta ensin katsotaan toiminnalliset asiat ja sitten vasta mennään kuntalaisten kukkarolle.
Jukka Ahdelma, teksti
Jukka Laitinen, kuvat
