Mielipide: Voimalaitoskunnilla on huomattava etu nykyisessä tasausjärjestelmässä
Tuuli- ja aurinkovoimaa rakentaneet tai rakennuttavat kunnat ovat tuoneet esille myös sen, että rakentaminen vähenisi, jos vero tuodaan tasauksen piiriin. Kuva: Sonja Eloranta
Tulojen tasaus muodostaa noin kolmanneksen peruspalvelujen valtionosuuden kokonaisuudesta vuonna 2024 eli runsaat 800 miljoonaa euroa.
Valmistelussa arvioidaan tasaukseen sisältyviä verotuloja ja tasauksen prosenttirajoja
Tasausjärjestelmän tarkoitus on tasata valtionosuuksilla kuntien tulopohjassa olevia eroja, jotka aiheutuvat kuntien kesken epätasaisesti jakautuvista verotuloista.
Kun verotuloihin perustuvaa tasausjärjestelmää kehitetään, on huomioitava erityisesti kaksi näkökulmaa.
Ensinnäkin, mitä verotuloeriä tasauksen laskentaperusteisiin sisällytetään. Nykyisin tasauksessa huomioidaan kunnallisvero ja yhteisövero täysimääräisinä. Kiinteistövero sisältyy tasauksen laskentaan 50 prosentin osuudella lukuun ottamatta voimalaitosten kiinteistöveroa, josta huomioidaan vain ydinvoimalaitosten kiinteistövero.
Toisaalta on arvioitava, onko tarvetta muuttaa tasaukseen sisältyviä prosenttirajoja. Ne koskevat tasausrajaa sekä tasauslisä- ja tasausvähennysprosentteja.
Huomattava etu
Käynnissä olevassa valtionosuusuudistuksessa verotuloperusteiden pohdinta kohdistunee erityisesti kiinteistöveroon. Valmistelussa on tarkasteltu voimalaitosten, erityisesti tuulivoima- ja aurinkovoimalaitosten kiinteistöveron mahdollista sisältymistä tasauksen laskentaperusteisiin. Näihin liittyy jonkin verran väärinymmärryksiä.
Voimalaitoskunnilla on huomattava etu nykyisessä tasausjärjestelmässä.
Tällä hetkellä voimalaitoskunnat saavat huomattavan edun muihin kuntiin nähden, kun kyseessä olevaa kiinteistöveroa ei huomioida tasauksen laskentaperusteissa.
Mutta erityisesti tuuli- ja aurinkovoimaa rakentaneet tai rakennuttavat kunnat ovat tuoneet esille myös sen, että rakentaminen vähenisi, jos vero tuodaan tasauksen piiriin.
Lisäksi tällä vaarannettaisiin vihreän siirtymän kehitystä. Toisaalta on alueita, joissa ei nykyisellään ole sallittua rakentaa tuulivoimaa ja tämän vuoksi verotulokertymä jää alhaisemmaksi eikä hyötyä tule myöskään tasauksen kautta.
Voimalaitosveron jättäminen tulojen tasauksen laskentaperusteiden ulkopuolelle tarkoittaisi sitä, että kuntien verotulot sisältyvät osittain hyvin poikkeavasti tasauksen laskentaan.
Alimmillaan kunnan kaikista laskennallisista verotuloista huomioidaan vain 53 prosenttia tasauksen laskentaperusteissa. Koko maan keskimäärä on hieman yli 90 prosenttia. Kunnat ovat tällä tavoin hyvin eri asemassa keskenään tasauksen näkökulmasta.
Tuuli- ja aurinkovoima lisääntynee
Useat voimalaitoskunnista ovat keskimääräistä korkeamman laskennallisen verotulon kuntia. Siitä huolimatta niille myönnetään nykyperustein keskimääräistä heikomman tulotason kunnille tarkoitettua verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasauslisää.
Tämä etu tulee näille kunnille nimenomaan voimalaitosveron jättämisestä kokonaan tasauksen ulkopuolelle (pois lukien ydinvoimalat).
Verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen olisi mahdollista luoda menettely, jossa jonkin asteinen kiinteistöveron laajennus tasauksessa ei vaarantaisi kannusteita kaavoittaa tuuli- ja aurinkovoimalle.
Jatkossa, kun erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman rakentaminen lisääntynee entistä enemmän, joillakin pienemmillä kunnilla voisi laskennallisessa tarkastelussa olla suuren asukaskohtaisen voimalaitosveron takia mahdollisuus alentaa kunnallisveroprosenttiaan merkittävästi.
Tämä voimistaisi samalla kuntien välisten kunnallisveroprosenttierojen kasvamista.
Markku Nissinen
finanssineuvos
Teija Kauhanen
erityisasiantuntija
Kirjoittajat työskentelevät valtiovarainministeriön kunta- ja alueosastolla valtionosuusuudistuksen parissa.
Kunnat, joihin tuuli-ja aurinkovoimaloita rakennetaan, saakoot itse myös pitää niistä saatavat kiinteistöverot, ilman että niiden perusteella kohdistetaan mitään valtion tasaustoimia. Kohdistuvathan myös voimaloiden negatiiviset vaikutukset kunnan alueille ja asukkaille.
Tekeekö valtio tasauksia mm isoista, hyviä tuloja tuottavista teollisuuslaitoksista niille kunnille, joiden alueelle ne on rakennettu? Onko nyt niin, että kateus iskee valtion hallinnossakin, kun syrjäiset köyhät kunnat saavat mukamas ”ilmaista tuloa”. Tuuli- ja aurinkovoimalat eivät työllistä paikallista väestöä läheskään samassa mittaluokassa kuin teollisuuslaitokset, eikä siis kunta saa kasvaneita verotuloja kovista palkoista. Onko siis oltava niin, että köyhä olet ja sellaiseksi saat jäädäkin!
Toivoisin, että kaikkia energiantuotantomuotoja kohdeltaisiin samalla tavalla valtionosuuksien verotulotasauksessa. Tämä olisi oikeudenmukaista kaikkien kuntien kannalta. Jos jotakin energiamuotoa kohdellaan verotulotasauksessa eri tavoin, eli esim. jätetään sen ulkopuolelle, tämän energiamuodon kunnat saavat kiinteistöverotulot JA rahastavat muilta kunnilta lisää verotulotasausta. Hyöty on siis tavallaan kaksinkertainen. Kiinteistöveron kunnat saavat joka tapauksessa, ei sitä kunnalta kukaan pois vie. Tasauksella on vaikutusta siis vain valtionosuuksien verotulotasauksen määrään. Se kannattaa huomata, että vihreää siirtymää edistävät myös muut energiatuotantomuodot kuin tuuli- ja aurinkovoimalaitokset, eli mm. vetylaitokset, jotka tulevat vaatimaan kunnilta investointeja esim. infraan. Suuria työntekijämassoja ei näissäkään ole, vaan automaatio hoitaa suurelta osin. Ja nämä ovat kiinteistöverotasauksen piirissä jo nyt eikä vaatimuksia niiden erityiskohtelusta ole kuulunut. Tasapuolisuutta siis peräänkuulutan, sekä energiamuotojen että kuntien kohtelussa.