Mikkelin rakenteelliset korruptioepäilyt syynätään ulkopuolisen toimesta

Mikkelin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Satu Taavitsaisen, sd., viime keväänä Länsi-Savo-lehteen kirjoittama yleisönosastokirjoitus aiheuttaa yhä loiskintaa paikallisessa päätöksenteossa. Maanantaina kaupunginhallitus päätti palkata ulkopuolisen asiantuntijan selvittämään, onko lehtikirjoituksissa esiin nostetuissa epäilyissä kaupunkiorganisaatiossa esiintyvästä rakenteellisesta korruptiosta perää.

Hallinnon etiikkaan perehtynyt Vaasan yliopiston emeritusprofessori Ari Salminen on tyytyväinen Mikkelin tapauksen saamasta käänteestä.

-Mikkelissä on tehty asiassa mielestäni oikea ratkaisu, kun asiaa selvitetään ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Tämä on niin kaupunkilaisten, kuin koko organisaation etu, että asioita selvitetään läpinäkyvästi ja keskinäistä luottamusta vahvistaen sekä päästään aloittamaan sen jälkeen puhtaalta pöydältä, arvioi Ari Salminen.

Asiantuntija on perehtynyt asiaan aiemmin Ylen pyynnöstä asiakirja-tasolla. Sitä, mitä kaikkea yksityiskohtia tapauksen taustalla on, ei hänellä ole tiedossa.

-En tunne Mikkelin tilannetta tarpeeksi hyvin, että voisin arvioida, onko henkilöristiriitoja tai vastaavia. Minusta hän (Satu Taavitsainen) hyvin selkeästi perusteli selvityksessä epäilyjään. Asiaa kannattaa jo senkin vuoksi selvittää. Se on paras ratkaisu myös Mikkelin maineen kannalta, Salminen toteaa.

Painetun sanan mahti

Kaikki lähti liikkeelle 27.3.2019 julkaistusta yleisöosastokirjoituksesta, jossa ex-kansanedustaja Satu Taavitsainen toi esiin epäilyjä siitä, että kaupungissa esiintyy rakenteellista korruptiota ja luottamushenkilöiden painostamista. Kaupunginhallitus pyysi Taavitsaiselta selvityksen, jossa nostettiin esiin tapauksia esimerkiksi kaavoituksessa ja kaupunkien tonttien myynnissä sekä vuokrauksessa.

Kaupunginjohtaja Timo Halosen pyynnöstä kaupungin lakimies teki yhteenvedon saaduista selvityksistä, eikä yhteenvedon mukaan merkkejä rakenteellisesta korruptiosta havaittu. Myös luottamushenkilön painostamisväitteet jäivät kaupunginlakimiehen selvityksen mukaan perättömiksi. Kun kaupunginhallitus käsitteli selvitystä tammikuussa 2020, niin se totesi, ettei rakenteellista korruptiota ole. Lisäksi pöytäkirjasta löytyi perin tyly kirjaus.

-Lisäksi kaupunginhallitus toteaa yleisellä tasolla, että perättömien puheiden levittäminen on paheksuttavaa. Kaupunki pahoittelee asian johdosta viranhaltijoille, muille yksityisille henkilöille ja yrityksille aiheutunutta haittaa, pöytäkirjassa todetaan.

Taavitsainen vertasi muilutukseen

Satu Taavitsainen ei tyytynyt kaupunginhallituksen tammikuiseen päätökseen. Hän esitti päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jonka seurauksena kaupunginhallitus päätti selvittää asioita vielä ulkopuolisen asiantuntijan voimin. Samaa oli vaadittu myös kaupunginhallitukselle lähetetyssä muutaman työntekijän allekirjoittamassa kirjeessä.

Helmikuussa kaupungille jättämänsä oikaisuvaatimuksen mukaan Taavitsainen on joutunut asian painostetuksi asian tiimoilta.

-Minua on kaupungintalolla uhattu, että jos en lopeta rakenteellisesta korruptiosta puhumista ja kirjoittamista, niin perustetaan tilapäinen valiokunta, joka erottaa minut valtuuston varapuheenjohtajan tehtävästä. Tällainen toiminta on kuin 1930-luvun muilutusta. Se on tuntunut sille, että tarkoituksena on saada minun poliittista toimintavapauttani rajoitettua, yrittää tukkia suuni ja rajoittaa perusoikeuksiani, sananvapauttani. Se on ollut kuin inkvisitioluonteinen ajojahti, Satu Taavitsainen kirjoittaa.

Avoimuus auttaa

Vaasan yliopisto julkaisi keväällä 2017 tutkimuksen, jonka aineistona olivat professori Ari Salmisen ja tutkimusjohtaja Olli-Pekka Viinamäen keräämät kansalaisten kertomukset heidän kokemastaan piilokorruptiosta suomalaisessa yhteiskunnassa.

-Kansalaiset ovat hyvin herkkiä nopeasti tarttumaan epäeettiseen toimintaan, mikäli sellaista havaitsevat. Tutkimus toteutettiin tuolloin some-kyselynä ja saimme kuukaudessa yli 500 tapausta, joista 420 raportoitiin tutkimuksessa. Se oli meille yllätys, kuinka paljon tapauksia löytyi ja miten monipuolisesti kansalaiset kertoivat kokemuksistaan, Salminen toteaa.

Rakenteellisen korruption muodot eivät aina ole juridisessa mielessä automaattisesti raskaan luokan korruptiorikoksia. Sitä esiintyy rakenteissa huonona hallintona, viranomaisten epäasiallisena käyttäytymisenä, virkavallan väärinkäyttönä tai joissain kunnissa suosintaan perustuvan hyväveli-verkoston muodossa. Päätöksenteon avoimuus ja korruptiivisten käytäntöjen paljastaminen on yksi keino, jolla rakenteellista korruptiota kitketään.

-Kun jokainen riittävän hyvin tietää esimerkiksi kaavoituksessa tai tonttikaupoissa, millä pelisäännöillä päätöksiä tehdään, niin asiat ovat periaatteessa kunnossa. Mutta kun ryhdytään poikkeamaan totutusta, niin kyseeseen voi tulla epäeettinen toimintatapa tai jopa selkeä vallan väärinkäyttö. Rakenteellisessa korruptiossa kansalaiset eivät pääse näkemään eivätkä vaikuttamaan tapahtumiin, Ari Salminen toteaa.

-Rakenteellinen korruptio on voinut vakiintua päätöksentekokulttuuriin pitkän ajan kuluessa. Siksi se on erittäin vaarallinen korruption muoto, koska sen lonkerot ulottuvat kaikkialle yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, ja sitä on usein vaikea paljastaa, Salminen jatkaa.

Mikkelin tapaus ei ole sinällään tyypillinen nimetön ”paljastus-case” juuri siitä syystä, että henkilö toi ongelmat esille omalla nimellään alusta lähtien.

-EU-direktiivin myötä lähivuosina Suomikin toimeenpanee järjestelmän (whistleblowing), jossa henkilöt voivat ilmoittaa korruptioepäilyksistään nimettöminä ja suojattua ilmoituskanavaa myöten, emeritusprofessori Ari Salminen opastaa.