Ministeri Sampo Terho toivoo kuntien ottavan loppukirin ja lähtevän mukaan alueelliseen kielikokeiluun. Valtio maksaa kokeilun kuluista 95 prosenttia. (Kuva: VNK/Laura Kotila)

Tohinalla puuhattu alueellinen kielikokeilu uhkaa vesittyä pahemman kerran. Kokeilun tavoitteena on antaa kielivalintoja pohtiville peruskoulun 5. luokkaisille mahdollisuus vaihtaa toisen kotimaisen kielen opiskelu vieraan kielen opinnoiksi ja sitä kautta laajentaa opiskeltavien kielten kirjoa.

Eniten esillä on ollut ruotsin vaihtaminen venäjään, mutta muitakin kieliä on mahdollisuus opiskella, mikäli kunnat lähtevät kokeiluun mukaan.  Vaikka venäjän taitajien tarve etenkin itärajan kunnissa on suuri, niin yllättävän harva kunta on mahdollisuuteen tarttunut.

Ministeri Sampo Terho kaipaa entistä enemmän kuntia mukaan rohkeaan kokeiluun.

-Aikaa on vielä hakea kokeiluun ja kyllä minun käsityksen mukaan monia isojakin kuntia on tulossa mukaan kokeiluun, Terho valaa optimismia.

Kiintiö tuskin täyttyy

Kattavaa koottua tietoa kokeiluun lähtevistä kunnista ja kuntien mahdollisista kielenvaihtajista ei ole saatavissa. Kuntalehden kartoituksen perusteella varsin monet kunnat ovat nostaneet kokeilun suhteen kädet pystyyn. Hakuaika kokeiluun päättyy perjantaina 23.2. ja jo nyt näyttää selvältä, että 2 200 peruskoululaisen kiintiön täyttyminen olisi melkoinen yllätys. Liikkeelle kuitenkin lähdetään.

-Huomattavasti pienemmälläkin määrällä saadaan kokemuksia ja palautetta kielivalinnoista kerättyä. 2 200 oppilaan kiintiö oli keskustelujen ja kompromissien tulos, ministeri kertoo.

Kielikokeilun vastustajat ovat pelotelleet sillä, kuinka tärkeä ruotsi on jatko-opinnoissa. Sampo Terho haluaa kumota vastustajien väitteet.

-Jo tähän kokeiluun liittyvä lainsäädäntö yksiselitteisesti vapauttaa kokeiluun osallistuvat nuoren ruotsin kielen opinnoista toisella asteella. Ja nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa ruotsin kielestä vapauttamisen yliopisto-opinnoissa. Tätä on sovellettu esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kohdalla, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho huomauttaa.

-Ja toisaalta ehtii sitä myöhemminkin. Itsellänikin ruotsin kielen opinnot alkoivat yliopistossa täysin nollasta, vaikka kaikki pakkoruotsitunnit oli tullut kouluaikana istuttua luokassa, ministeri paljastaa.

Pakkoruotsin puoltajat ovat puoltaneet ruotsin merkitystä opiskeluaineena Suomen kaksikielisyydellä ja sillä, että muitakin ns. ”pakkoaineita” koululaisen lukujärjestykseen tungetaan.

-Kaksikielisyys on valtion kaksikielisyyttä. Ja ilman matematiikan alkeita et pärjää missään, mutta ilman ruotsin kielen taitoa voi elää kaikissa maailman maissa Ruotsia lukuunottamatta, ministeri Terho korostaa.

Eikö sittenkään tarvetta?

Alun perin kielikokeilua perusteltiin sillä, että Itä- ja Pohjois-Suomen kunnista on tullut toiveita ruotsin vaihtamisesta venäjän kieleen. Kun viidesluokkalaisille on tullut vaihtoehto aloittaa venäjän kielen opiskelu kuudennelta luokalta, niin innokkaita ei olekaan löytynyt. Ei siitäkään huolimatta, että valtio maksaa 95 prosenttia kokeilun kuluista.

Esimerkiksi Lappeenrannassa kartoitettiin kielikokeiluun halukkaita Wilma-kyselyn kautta. Reilusta 700 viidesluokkalaisen vanhemmista vain 13 ilmoitti olevansa ehdottoman kiinnostuneita kokeiluun. Kielikokeilusta mahdollisesti kiinnostuneita oli yhteensä 9 kappaletta. Kun kielikokeilusta kiinnostuneet oppilaat jakaantuivat vielä 11 eri koululle, niin kaupunki ei tarttunut valtion tarjoukseen.

Eniten kiinnostusta kielikokeiluun oli Lappeenrannassa Myllymäen koululla, jossa kahdeksan oppilaan vanhemmat olivat edes jossain määrin kiinnostuneita. Ja vaikka Lappeenrannassa Venäjän naapurissa eletään, niin suosituin vieras keli oli espanja, jonka opiskelusta oli kiinnostuneita neljän oppilaan perheet.

Ruotsin vaihdolla vaikutuksia

Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta ei ole yllättynyt kentän nuivasta suhtautumisesta alueelliseen kielikokeiluun.

-Kuntaliitto suhtautui kokeiluun aika kriittisesti jo alunperin. Se ei ole ollut meille yllätys, että kokeiluun ei ole hakeuduttu. Jatko-opinnoissa ruotsin kielen vaihtaminen ei ole ihan yksinkertaista ja se saattaa aiheuttaa hyvin haasteellisia tilanteita nuorille, Terhi Päivärinta arvioi.

Kuntaliitossakin tunnetaan kentältä kuuluneet toiveet ruotsin vaihtamisesta venäjään, mutta tosipaikassa törmätään sitten koulumaailman realiteetteihin.

-Venäjän kielen opetus kunnissa ruotsin sijalla ei ole ihan yksinkertaista toteuttaa. Toisaalta osa kunnista tarjoaa jo nyt venäjän kieltä A2-kielenä nuorille, Päivärinta jatkaa.

Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Tätä kielikokeilua tulisi laajentaa muihinkin tasoihin kuin pelkästään 5 luokkalaisista eteenpäin. Kieliopiskelun kulttuuria voisi jo aivan hyvin tukea varhaiskasvatuksesta saakka kileikylvyillä. Tällöin vanhemmille tarjoutuisi mahdollisuus otta lapselleen kielikylpy kokeiluun.

  2. Artikkeli on esittävinään ”pakkoruotsin puoltajien” väitteitä, mutta kyse taitaa pikemminkin olla Terhon rakentamista olkiukoista, sillä kyseisille väitteille ei lyödy lähdettä Terhon omien blogikirjoitusten ulkopuolelta. Hiukan tarkuutta, kiitos.

    Muuten mielenkiintoinen kokeilu, joten on sääli että se on epäonnistunut jo ennen alkuaan. Olisi hienoa, jos tulevaisuuden Suomessa saisi elää ilman pakkosuomea, sillä suomen kieli tuottaa Suomelle hyvinvointitappiota.

  3. Rkp ja Folktinget ovat saaneet kiristettyä suomalaisesta yhteiskunnasta edut, joita harvalla on. Ymmärrettävää on, että eihän saavutetuista eduista haluta vapaaehtoisesti luopua.

    Pakkoruotsin avulla nämä etuisuudet säilyvät vielä niin kauan kunnes suomenkielinen enemmistö herää poliittisesti.

    Mitä se suomenruotsalainen presidentti J.K.Paasikivi sanoikaan, että suomalaiset ovat poliittisesti tyhmiä.

    Edellä esitetty on todellisuutta, vaikka ne on kirjoitettu vuosia sitten. Suomen hallintokoneito, kuntaliitto mukaan lukien, haluaa pitää suomalaiset tyhminä, eikä halua ottaa askelta todellisen demokratian toteuttamisen puolesta. Keskutelua ei sallita, vaan koneisto haluaa oman osuutensa valtion maksamista eduista.

  4. Jutussa kerrotaan aika puutteellisesti Lappeenrannan kyselystä. Itsekin olin ensin siinä käsityksessä kyselystä, mitä jutussa todettiin, eli että:

    ”Esimerkiksi Lappeenrannassa kartoitettiin kielikokeiluun halukkaita Wilma-kyselyn kautta. Reilusta 700 viidesluokkalaisen vanhemmista vain 13 ilmoitti olevansa ehdottoman kiinnostuneita kokeiluun. Kielikokeilusta mahdollisesti kiinnostuneita oli yhteensä 9 kappaletta. Kun kielikokeilusta kiinnostuneet oppilaat jakaantuivat vielä 11 eri koululle, niin kaupunki ei tarttunut valtion tarjoukseen.”

    Mutta sitten luin jutun Etelä-Saimaasta, jossa kerrottiin, että kyselyyn vastasi vain 92 huoltajaa 715:stä. Näistä tosiaan 13 oli ilmoittanut olevansa ehdottomasti kiinnostunut ja ehkä kiinnostuneita oli 9. Jopa noin 24 prosenttia vastanneista olikin joko ehdottomasti tai mahdollisesti kiinnostuneita. 623 huoltajaa jätti Wilma-kyselyn vastaamatta, ja sitä ei tiedetä, mikä heidän kantansa olisi ollut.

    Kuntapäätökset kielikokeiluun liittyen ovat olleet osin hyvin erikoisesti perusteltuja. Esimerkiksi Ulvilan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 5.2.2018, että kielikokeiluun osallistumiseen ei oteta kantaa, koska lakia kielikokeilusta ei ole olemassa:
    http://www.ulvila.fi/paatokset/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20182539-8
    Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan ”Mahdollisen alueellisen kielikokeilun edetessä eduskunnan sivistysavaliokuntaan sivistyslautakunta ottaa asian uudelleen käsittelyyn”.

    Kaupungin poliitikot siis yksimielisellä päätöksellään kiistivät kielikokeilulain olemassaolon, ja tekivät helmikuussa 2018 päätöksen, että asiaan palataan sitten kun asiasta on tehty laki. Näin tehtiin siitä huolimatta, vaikka kielikokeilulaki, jossa alueellisen kielikokeilun mahdollisuudesta oli eduskunnassa nimenomaan säädetty, käsiteltiin eduskunnassa jo vuonna 2017, ja vaikka asiasta on joulukuusta 2017 asti ollut voimassa laki.

  5. Imatralla näköjään kielikokeilusta tehtyyn Wilma-kyselyyn vastasi 54 huoltajaa, eli 20 % kyselyn saaneista. Vastanneista 24 oli kiinnostuneita kokeilusta. 9 vastasi ehkä. 61 prosenttia vastanneista vastasi siis vähintään ehkä. 19 vastusti lapsensa osallistumista kokeiluun. Se tarkoittaa 35 prosenttia vastanneista. Luvut on poimittu tästä lehtijutusta:

    https://uutisvuoksi.fi/uutiset/lahella/277f33a5-f8ae-4d4b-9286-847ebd13aa71

    Imatra päätti olla osallistumatta kokeiluun kustannusperusteilla. Se arvioi kokeilusta seuraavan kuljetuskustannuksia, jos opiskelijoita olisi pitänyt kuljettaa toisessa koulussa olevaan opetukseen. Asiasta päätettäessä ei ole ollut tietoa, millaista valtionrahoitusta kielikokeiluun osallistuvat kunnat voivat saada.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*