Ministeriö tarjosi isojen muutosten keskellä toimiville kunnille eväitä tulevaisuuteen – Nämä kehityspolut ovat nyt esillä

Isojen muutosten keskellä toimille kunnille on tarjottu eväitä toimintaedellytystensä vahvistamiseen. Tätä tarkoitusta on toteuttanut valtiovarainministeriön (VM:n) kuntapolitiikan tulevaisuustyö, jonka loppuraportti on valmistunut.

VM:n kunta- ja aluehallinto-osaston osastopäällikkö ja ylijohtaja Jani Pitkäniemi avasi reilun vuoden kestäneen työn tuloksia tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Pitkäniemi esitteli kolme kuntapolitiikan skenaariota eli hahmotelmaa tulevan kehityskulun ennakoimiseen.

Työssä visioitiin kuntapolitiikan skenaarioita, joiden toteutumisella olisi omat taustaedellytyksensä. Kullakin skenaariolla on omat hyvät ja huonot puolensa, raportissa sanotaan.

– Ensimmäinen on vahvan toiminnallisen kehittämisen ja vastuun skenaario. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyisiin hallinnollisiin rakenteisiin ei tehtäisi valtiolähtöisesti mitään isoa remonttia.

Vastauksia tulevaisuuden kysymyksiin haettaisiin tässä skenaariossa merkittävistä toiminnallisista uudistuksista, joita kunnat tekisivät.

– Tämä edellyttäisi erittäin isoa hyppyä kunnilta, kykyä muuttaa toimintaansa.

Kuntien resurssierojen ja vaihtelevan koon vuoksi skenaario ei välttämättä olisi sellaisenaan toteutettavissa, vaan voisi tarvita tuekseen vapaaehtoisia kuntaliitoksia.

Skenaario edellyttäisi valtion kuntapolitiikassa uudenlaista, kaksisuuntaista otetta.

Yhteistyötä tai kuntaliitos

Järjestämiskriteerejä palveluihin, se on toisen skenaarion otsikko, joka on tuttu Paras-hankkeesta ja valmisteilla olevasta TE-palveluiden uudistuksesta, Pitkäniemi kertoi.

– Tämä korostaa palvelun roolia hyvin vahvasti ja valtion sektorikohtaista politiikkaa.

Tässä skenaariossa säädettäisiin järjestämiskriteerejä palveluihin.

Jos kunta ei niitä suoraan täyttäisi, se voisi valita yhteistyön tai kuntaliitokset keinoksi.

Vaihtoehtona erilaisuuden vahva hyväksyminen

Kolmannessa esille nostetussa vaihtoehdossa kuntien toiminnallinen kirjo laajenisi merkittävästi.

– Tämä on yhtenäiskuntamallista virallisemman irtautumisen skenaario eli hyväksyttäisiin kuntien erilaisuus, sallittaisiin erilaisia hallinnollisia ja tehtäväkohtaisia ratkaisuja eri puolilla maata.

Tässä mallissa luotaisiin esimerkiksi tehtäväkohtaiseen lainsäädäntöön vastuita erilaisille kunnille tarpeen sitä vaatiessa.

VM:n kuntapolitiikan tulevaisuustyön loppuraportin tiedotustilaisuudessa esitetyt skenaariot eivät ole ainoita, joita työn aikana oli pohdittu, Pitkäniemi selvensi.

Näissä esitetyissä skenaarioissa on pyritty katsomaan eri näkökulmista vallan ja vastuun tasapainon toteutumista.

– Mikään niistä ei ole helppo, kaikkia niitä kannattaa miettiä.

Rahoitusjärjestelmä on kokonaisuus

Kuntapolitiikan tulevaisuutta rakentava loppuraportti ei sisällä lopullisia vastauksia, vaan jatkossakin on syytä selvittää ja tutkia, ylijohtaja Pitkäniemi linjasi.

Kuntien rahoitusjärjestelmä oli myös nyt valmistuneessa raportissa keskeisellä sijalla.

– Kuntien rahoitusjärjestelmä on ennen kaikkea kokonaisuus. Ja se arviointi pitää tehdä kokonaisuutena.

Kuntien rahoitusjärjestelmän tulevaisuus ei ole tällä hetkellä vielä selkeä, eikä sen tarvitsekaan olla, Pitkäniemi pohti.

Sote-uudistus muuttaa suuresti kuntien tulorakenteita.

– Iso viesti on, että nyt ei pidä hätäillä, vaan katsoa, mitä on saatu aikaan, missä ollaan ja mitä sen pohjalta pitäisi tehdä.

Hän nosti esille yhden selkeän suunta-ajatuksen.

– Kiinteistöveron osuutta olisi syytä kasvattaa hallitusti.

Raportin mukaan kuntien rahoituksellisen tasapainon näkökulmasta on lisäksi syytä kiinnittää huomiota siihen, että kuntien tehtävät ja velvoitteet on mitoitettu kestävästi.

Kriisiytyvät kunnat mielessä

Kuntien tulevaisuustyön käynnistämisestä päätettiin syksyn 2020 budjettiriihessä. Tehtävänä oli valmistella erilaisia toimenpidekokonaisuuksia vaihtoehdoiksi poliittista päätöksentekoa varten.

Työn tavoitteena on ollut sellainen kuntapolitiikka, että kunnilla on myös tulevaisuudessa hyvät edellytykset järjestää palvelut, edistää asukkaidensa hyvinvointia ja varmistaa kuntatalouden kestävä pohja.

– Kuntapolitiikka on kokonaisuus. Tätä kokonaisuus-sanaa viljellään nyt paljon, mutta se (kuntapolitiikka) tarvitsee valtavan paljon lisää pitkäjänteisyyttä, ja se on oikeastaan yksi tämän työn punaisista langoista, Pitkäniemi arvioi.

Raportissa peräänkuulutetaan hallituskausittain vaihtelevien suunnanmuutosten ja uudistusten sijaan yhteistä kansallista tulevaisuudenkuvaa ja pitkäjänteistä politiikkaa.

– Valtion ja kuntien suhde on pitkäkestoinen ja jännitteinen, rakas vihollinen -suhde, Pitkäniemi kuvaili.

Tässä yhteydessä Pitkäniemi myönsi, että iso kysymys on, miten kriisiytyviä kuntia olisi käsiteltävä jatkossa?

Kuntaministeri tarttui keskustelun tarpeeseen

Kunnan tehtävä ei voi olla vain selviytyä, vaan kunnista on löydyttävä iskunsietokykyä ja kapasiteettia pitkäjänteiseen kehittämiseen ja vahvuutta kestävän kehityksen johtamiseen, todetaan kuntapolitiikan tulevaisuustyön loppuraportissa.

Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) kertoi tiedotustilaisuudessa olevansa erittäin tyytyväinen VM:n julkistamaan loppuraporttiin.

Raporttia ei ole tehty pelkästään VM:ssä, vaan se on vaatinut paljon työpanosta esimerkiksi muidenkin ministeriöiden työntekijöiltä ja virkamiehiltä, ministeri muistutti.

– Työtä on tehty hyvin perusteellisesti. Siinä on käsitelty kuntien erilaisia rooleja, tehtäviä, rahoitusta, itsehallintoa, rakenteita ja toimintatapoja. Tämä kaikki on tehty pohjautuen tietoon, Paatero näki.

– Pidän tärkeänä raportin johtopäätöksissä nousevaa tarvetta parlamentaariselle keskustelulle kunnista ja kuntapolitiikasta.

Kuntien tulevaisuuden tehtävät

Raportissa on arvioitu, että kuntien tehtävät tulevaisuudessa keskittyvät etenkin osaamisen, kulttuurin ja elinvoiman edistämiseen sekä elinympäristön, demokratian ja paikallisuuden kehittämiseen.

Vaikka kuntien eriytymiskehitystä on perusteltua yrittää hallita, eriytymistä tapahtuu väestörakenteen kehityksen ja muuttoliikkeen seurauksena jatkossakin.

Lisäksi raportissa arvioidaan, että erilaiset kunnat tarvitsevat myös erilaisia ratkaisuja toimintaedellytystensä turvaamiseksi.

Johtamiseen on panostettava

Kaupunkien merkitys kasvuedellytysten luojana ja kestävyyshaasteiden ratkaisijoina on suuri, ja sitä tulisi vahvistaa.

Väestöään menettävät kunnat voivat puolestaan löytää älykkään sopeutumisen ajattelusta keinoja uudistua.

Kaikkien kuntien on panostettava kestävän tulevaisuuden johtamiseen.

Edellä mainittujen kohtien lisäksi raportissa korostetaan, että kuntien tulevaisuuden suunnasta on oltava kansallinen kokonaiskäsitys.