Ministeriöiden kevätvillitys uusista virastoista ihmetyttää

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen ei lämpene ministeriöiden suunnitelmille perustaa uusia sektorivirastoja.

-Valtion aluehallinnon uudistaminen on tärkeä asia koko Suomen tasapainoisen kehityksen näkökulmasta. Sektorivirastot eivät vastaa tulevaisuuden tarpeisiin, vaan alueilla tarvitaan sektorirajat ylittävää poikkihallinnollista yhteistyötä tulevaisuuden haasteiden voittamiseksi. Sektorivirastoilla mentäisiin täysin toiseen suuntaan. Ne toisivat putket poikkihallinnollisuuden sijaan ja keskittäisivät valtaa ja toimintaa alueilta keskushallintoon, Savolainen pohtii.

Ministeriöiden suunnitelmat sektorivirastoista nousivat vahvemmin esiin julkisuudessa, kun Maaseudun Tulevaisuus kertoi ministeriöiden suunnitelmista pilkkoa maakuntien ELY-keskukset. Työ- ja elinkeinovirasto, ilmastovirasto ja biotalousvirasto ovat esillä toistaiseksi vasta ministeriöiden suunnitelmissa.

-Samaa sektorivirasto-ajatusta on ollut esillä myös sosiaali- ja terveysministeriössä. Jos luodaan oma sote-virasto, niin se hajottaisi monialaisten aluehallintovirastojen toiminnan. Ministeriöillä tuntuu olevan halu lopettaa valtion aluehallinto nykymuodossaan ja keskittää valtaa, ylijohtaja Savolainen arvioi.

Aikalisän paikka

Pohjoisen suunnasta katsottuna etelän ministeriöissä kannattaisi ottaa nyt aikalisä ja huokaista hetki. Sektorivirastot eivät ole oikea vastaus, kun suomalaisten asioita lähdetään saattamaan entistä paremmaksi. Ja perustuslakiakaan ei kannata unohtaa.

-Kun aiemman hallituksen hallintokaavailut menivät karille, niin nyt olisi paras ottaa aikalisä ja pohtia perusteellisesti uuden hallituksen johdolla, miten valtion hallintoa alueilla uudistetaan. Kannattaa myös lukea perustuslakiasiaintuntijoiden kriittiset lausunnot peruuntuneesta lupa- ja valvontavirastosta (LUOVA), jonka myötä valtion aluehallinto olisi lakkautettu, Terttu Savolainen opastaa.

Maakunnilta kielteinen kanta

Eikä ministeriöiden virastosuunnitelmista olla huolissaan pelkästään aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten suunnalla. Aluekehitystyötä käytännön tasolla tekevät maakunnat vastustavat ajatusta uusien virastojen perustamisesta.

-On erittäin suuri uhka – aluelähtöiselle aluekehittämiselle yleensä ja eritoten Kainuulle – että alueen kannalta merkityksellisten päätösten teko loittonee yhä kauemmas kansalaisista, yrityksistä ja maatiloista, joita päätökset koskevat. Siitä on konkreettisina esimerkkeinä lukuisat eri ministeriöiden esitykset uusien keskusvirastojen perustamiseksi, Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen arvioi.

Maakuntien liitot ovat jo ottaneet virkamiesten suunnitelmiin yhteisen kielteisen kannan. Maakuntien mielestä päätöksiä pitää tehdä lähellä kansalaisia. Omat kapea-alaiset virastot eivät tätä ajatusta tue.

-Käytännössä tämä veisi tehtävät ja toimivallan nykyisiltä ELY-keskuksilta. Kainuun liitto vastustaa jyrkästi tällaista esitystä. Päinvastoin aluehallintoa tulee maakuntauudistuksen kaatumisesta huolimatta nimenomaan vahvistaa, jotta alueet voivat kehittää omaa elinvoimaansa ja siten tuottaa rahoituspohjaa myös julkiselle sektorille kuten sote-palveluihin, Pentti Malinen korostaa.

Reina blogissaan: ELY-keskusten nopea pesänjako

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina ottaa kantaa ministeriöiden virastosuunnitelmiin tuoreessa blogissaan. Reina pelkää, että jo kaatuneen sote- ja maakuntavalmistelun sivutuotteena syntynyt hyvä vuorovaikutus maakuntaliittojen ja ELY-keskusten välillä heitetään menemään, jos virkamiesten ideat ottavat tuulta purjeisiin.

-Nyt ilmassa on monia merkkejä siitä, että alkavalla hallituskaudella suuntana olisikin aluetoimijoiden roolin ja yhteistyön vahvistamisen sijasta valtakunnallisen ja pitkälti sektoroituneen valtionhallinnon rakentaminen – ainakin mikäli se virkamiespuheenvuoroista riippuu, Reina ihmettelee.

Jos esillä olleet suunnitelmat eri virastoista toteutuvat, niin ELY-keskukset voidaan nykymuodossaan lakkauttaa. Tämä taas tulee johtamaan ongelmiin aluekehityksen edistämisessä.

-ELY-keskusten hajauttaminen pääosin sektorikohtaisiin valtakunnallistettuihin valtion konttoreihin ei ole alueiden kehittämisen tai kuntasektorin kannalta ongelmatonta. Hallinnon siiloutuminen uhkaa lisääntyä, vaikka haltuun pitäisi päin vastoin ottaa moniulotteisia ilmiöitä, Reina kirjoittaa blogissaan.

-Tällaisia muutoksia ei pidä ainakaan tehdä nopeasti ja ikään kuin soten varjossa hallinnonala kerrallaan, vaan myös ne vaativat perusteellisen valmistelun. Uuden hallituksen tulisikin rauhassa ja laajalla yhteistyöllä arvioida, miltä osin näitä alueiden elinvoiman kannalta keskeisiä tehtäviä olisi mahdollista pikemminkin koota kuntasektorin käsiin kuin viedä kauemmas.

-Maakunnan liitot muodostavat tässä olemassa olevan ja pitkään toimineen pohjan – esimerkiksi rakennerahastotehtävissä ja ylikunnallisessa suunnittelussa. Etenkin työllisyyden edistämisen, kotouttamisen ja elinkeinopuolen asioissa taas kunnat ja kaupungit ovat tutkitusti ja kokeillusti parhaita lähipalvelujen monialaisia alustoja, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina korostaa blogissaan.

Timo Reinan blogi kokonaisuudessaan

 

EDIT 7.5. klo 16.30 lisätty jutun loppuun lainauksia Timo Reinan blogista ja linkki ko. kirjoitukseen.