Norja kääntyi oikealle kunta- ja aluevaaleissa - myös Oslo siirtyi konservatiivivaltaan

Norja siirtyi reilusti oikealle kaksi viikkoa sitten pidetyissä kunta- ja aluevaaleissa. Ensimmäistä kertaa lähes sataan vuoteen Norjan työväenpuolue menetti asemansa maan suurimpana puolueena. Edellisen kerran näin tapahtui 1920-luvulla.

Entisen pääministerin Erna Solbergin luotsaama maltillinen oikeistopuolue Höyre sai 25,9 prosenttia äänistä, kun taas hallitsevan pääministerin Jonas Gahr Stören työväenpuolue joutui tyytymään 21,7 prosentin ääniosuuteen.

-Suomen tavoin Norjassa kunta- ja aluevaalit kulkevat eri tahdissa parlamenttivaalien kanssa. Näin ollen kunta- ja aluevaaleissa valitaan kunta- ja aluepäättäjät, mutta otetaan samalla kantaa myös hallituksen politiikkaan hallituskauden puolivälissä. Stören johtama hallitus on ollut vaikeuksissa, ja se näkyy vaalituloksissa. Erään norjalaisen tutkijan mukaan istuva hallitus on Norjan epäsuosituin hallitus, kertoo pohjoismaista kuntapolitiikkaa tarkoin seuraava Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Stören johtaman työväenpuolueen kuntavaalikannatus putosi edellisvaaleista 3,2 prosenttiyksikköä, mutta vielä kehnommin kävi työväenpuolueen hallituskumppanille keskustapuolueelle. Se romahti: vuonna 2019 sen ääniosuus kuntavaaleissa oli 14,4 prosenttia, mutta nyt vain 8,2 prosenttia. Oikeiston puolelle Höyren lisäksi eteni oikeistopopulistinen edistyspuolue (Fremskrittspartiet), joka nosti kannatustaan runsaalla kolmella prosenttiyksiköllä 11,3 prosenttiin.

-Oikeisto eteni todella voimakkaasti, mutta sen ei silti tarvitse merkitä suurta suunnanmuutosta kuntatason päätöksenteossa. Merkittävimmin vaalitulos näkynee suurissa kaupungeissa. Nämä olivat hyvinkin valtakunnallisin teemoin käydyt kunta- ja aluevaalit. Tähän on vaikuttanut ennen kaikkea hintojen nousu, sähkökriisi ja Ukrainan sota. Norjassa kansalaiset ovat olleet huolestuneita samanlaisista asioista kuin suomalaisetkin eli ennen kaikkea terveydenhuollosta, veroista, maksuista ja kohonneista elinkustannuksista ja protestoivat nyt äänestämällä istuvaa hallitusta vastaan, Pekola-Sjöblom toteaa.

Kuntatasolla merkittävin muutos on vasemmiston ja vihreän muodostaman blokin vaalitappio kuntaparlamentarismin periaatteiden mukaisesti johdetussa Oslossa. Enemmistön muodostaakseen Höyre tarvitsee Oslossa kuitenkin sekä edistyspuolueen että liberaalipuolueen tuen, ja liberaalipuolue ei ole ollut halukas yhteistyöhön edistyspuolueen kanssa. Näin ollen on mahdollista, että Osloa hallitsee alkavalla kaudella Höyren vähemmistöhallitus, joka etsii tukea politiikalleen eri kysymyksissä eri puolilta.

Norjalaisten äänestysinto laski molemmissa vaaleissa. Kuntavaaleissa uurnilla kävi 62,4 prosenttia äänioikeutetuista ja aluevaaleissa 57,5 prosenttia. Neljä vuotta sitten lukemat olivat 64,7 % ja 59,5 %. Huomionarvoista on, että kaikista kuntavaalien äänistä peräti 49,1 prosenttia kertyi jo ennakkoäänestyksessä, kun vastaava osuus oli edellisissä kuntavaaleissa 33,7 prosenttia.

-Norja on hyvä verrokki Suomeen äänestysaktiivisuudessa, kun taas Ruotsi kulkee ihan omissa lukemissaan yli 80 prosentissa. Kun Suomessa äänestetään jatkossa samaan aikaan kunta- ja aluevaaleissa, myös meillä aluevaalien äänestysinto jäänee kuntavaaleja jonkin verran alhaisemmaksi, Pekola-Sjöblom pohtii.