Väestön ikääntyminen ja hoitotarpeen kasvu luovat paineita tuleville maakunnille. Kaikki ei voi jatkua vanhaan malliin.

Maakunnat suhtautuvat vakavasti, mutta maltilla Perlaconin tänään julkistamiin sopeutuslukuihin. Kainuu on yhdessä Lapin kanssa suurimman sopeutustarpeen edessä vuoteen 2030 mennessä, mikäli ennusteet sopeutuvat.

Kun takavuosina käynnissä olleen maakuntakokeilun aikana on jo paljon toimintoja sopeutettu, niin nyt on toimeen ryhdyttävä oikein tosissaan tulevaisuutta silmällä pitäen.

-Aikajänne on niin pitkä, että asiat ovat saatavissa kuntoon, mutta nyt täytyy Kainuun Sotessakin nopeasti reagoida asiaan. Nyt ei ole mikään ajanpeluun aika. Meidän pitää pystyä ne säästöt tulevaisuudessa löytämään, tai maakunta menee nurin, lataa Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen.

 Normaalisti hyvin maltillinen Malinen ruoskii kainuulaisia päättäjiä ottamaan hommat tosissaan. Sote-kuvioiden ohella paukkuja on löydyttävä uusien työpaikkojen luomiseen.

-Kainuussa on satsattava työpaikkojen luomiseen. Sitä kautta saamme tänne uusia veronmaksajia ja uusia asukkaita. Näin saadaan väestökehitys kääntymään paremmaksi. Tähän työhön on päättäjien sitouduttava, Malinen vaatii.

 Turussa ei tautia

Varsinais-Suomen suunnalla sopeutustarve veroprosenteissa esitettynä vuonna 2030 on 4,22 veroprosenttia. Korkein sopeutustarve on Lapissa (4,50) ja Kainuu on kakkonen (4,40).

-Mikään maakunta ei ole menettämässä mitään, mutta rahaa tulee vain vähemmän käyttöön. Mistä sopeutustarve sitten johtuu? Onko tehty liian kalliilla tai hoidettu palveluja liian korkeatasoisesti, kysyy Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Maakuntien tulevat rahoituskuviot saavat ryppyjä miehen otsalle.

-Mitä sairaampia ihmiset ovat, sitä enemmän maakunnat saavat rahaa käyttöön. Onko tämä oikea periaate rahoituksessa, pohtii Häkämies.

Vaikka laskelmat kovaa kieltä muutoksen tarpeesta puhuvatkin, niin kauluspaitaa ei olla Turun suunnalla ensimmäisenä repimässä kappaleiksi.

-On oltava aika varovainen, kun johtopäätöksiä tehdään. Suurimmat potentiaaliset sote-menokasvut ovat siellä, missä väestö tällä hetkellä nuorta ja tervettä. Itäisessä Suomessa on kuntia, joissa väestö ei enää voi vanheta, joten siellä sote-menot eivät kasva. Kasvua syntyy esimerkiksi tässä Turun ympäristön kunnissa, joissa väestö on nyt nuorta ja tervettä, Häkämies huomauttaa.

Valmistelu vauhdissa

 Etelä-Savossa painelaskelmien perusteella sopeuttamistarve on vajaan neljän veroprosentin luokkaa.

-Nyt julkaistut laskelmat ovat painelaskelmia. Sopeuttamistarve on kieltämättä aikamoisen kova, huomauttaa Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkelä.

Lähivuodet antavat suuntaa sille, toteutuvatko Perlaconin laskelmat vai voivatko uudet maakunnat kääntää kurssin kohti parempaa.

-Maakunnan tulevilla päättäjillä on suuri vastuu, kun sote-uudistusta viedään eteenpäin. Jo tähänkin mennessä täällä on tehty paljon hyvää työtä sopeuttamisen suhteen sote-uudistusta valmisteltaessa, Mäkelä korostaa.

Satakunnan liiton vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilää luvut eivät yllätä. Töitä on kuitenkin tehtävä, jotta tilanteen herraksi päästään.

-Meidän maakunnan sopeuttamispaineet ovat maakuntien keskiluokkaa. Töitä pitää tehdä, mutta tuo asia on kyllä se hoidettavissa. Se kuitenkin vaatii maakunnalta yksituumaisuutta ja sitä, että asia otetaan vakavasti, arvio Aro-Heinilä.

Sopeutustarpeesta tarkemmin Kuntalehdessä

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*