Rakenteellista korruptiota, maan tapaa ja hyvä veli -verkostoja, ei pääsääntöisesti tunnisteta vakaviksi korruption ilmenemismuodoiksi, oikeusministeriön selvityksessä sanotaan. (Kuva: Pixabay)

Kunnissa ja kuntayhtymissä ei ole riittävän täsmällistä ja kattavaa tilannekuvaa tai edes tietoisuutta korruptiosta ja sen ilmenemismuodoista.

Tämän kertoo oikeusministeriön julkaisema selvitys, jonka mukaan korruption keskeisenä piirteenä on yleisen edun loukkaaminen ja oikeudettoman yksityisen edun tavoittelu.

Korruptio moninaisena ilmiönä olisi oltava nykyistä paremmin tunnistettuna, jotta kuntien johtamisen, hyvän hallinnon ja riskienhallinnan menettelyiden perustat olisivat vahvempia.

Kuntien on arvioitava korruptioriskejä hallinnossaan ja toiminnassaan.

Mainos



– Vain näin voidaan havaita tilanteita, joissa vaikutusvaltaa käytetään väärin oikeudettoman edun tavoittelemiseksi, selvityksessä kerrotaan.

Selvityksen ovat ministeriön tilauksesta laatineet sisäisen tarkastuksen asiantuntijat Markus Kiviaho ja Mikko Knuutinen.

Suojelu- ja peittelykulttuuri ongelmana

Kuntien johtamisesta ja hallinnon lainmukaisuudesta vastaavien suhtautuminen korruptioon ja sen torjuntaan on vaihtelevaa.

Mainos



Rakenteellista korruptiota, maan tapaa ja hyvä veli -verkostoja, ei pääsääntöisesti tunnisteta vakaviksi korruption ilmenemismuodoiksi, selvityksessä sanotaan.

Osasyy tilanteelle on selvityksen mukaan se, että rakenteellinen korruptio kytkeytyy ylimmän luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon valta-asemiin, yhteistyöhön ja keskinäiseen lojaliteettiin.

Olennainen osa ilmiötä ovat myös osaan kuntia hiljalleen kehittynyt puuttumattomuus sekä peittely- ja suojelukulttuuri.

Korruptiosta uskallettava puhua

Kiviahon ja Knuutisen selvityksessä nähdään, että korruptiontorjunnan toimenpiteille on merkittävä tarve kunnallishallinnossa.

Tuloksellisen korruption torjunnan lähtökohdaksi on otettava oikeusvaltioperiaate sekä hyvän hallinnon perusteet.

Lisäksi selvityksessä linjataan, että toimintamallin rakentamisen olisi kuuluttava kunnanhallituksen ja ylimmän tilivelvollisen johdon vastuulle.

Kunnissa on oltava turvallinen ja luottamuksellinen keino ilmoittaa epäillystä korruptiosta.

Lähtökohtana on se, että tiedostetaan yleisesti, miten korruptio voi ilmetä esimerkiksi omassa kunnassa.

Analysoinnin kautta saatava ymmärrys ja arvio nykytilasta mahdollistavat sen, että kuntien ylin luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto kykenevät määrittämään korruptiota tehokkaasti ennaltaehkäiseviä menettelytapoja.

Samalla on määriteltävä näiden menettelytapojen toimeenpanon varmistavat tehtävät ja vastuut.

Korruptiontorjunnan eri toimijoiden roolien, tavoitteiden ja keinojen määrittelyn on oltava täsmällistä ja kohdentua oikeasuhtaisina korruption riskialueisiin ja ilmenemismuotoihin.

Korruptiontorjuntaan tähtäävien suunnitelmien toimeenpanon tuloksellisuutta olisi seurattava ja arvioitava vuosittain.

Tilintarkastajan riippumattomuuden oltava kiistatonta

Julkiset hankinnat ovat viime vuosina tehdyissä tutkimuksissa tunnistettu yhdeksi korruption riskikohteista, mihin vaikuttaa erityisesti hankintojen suuri taloudellinen merkitys, selvityksessä huomautetaan.

Hankintatoimen asiantunteva organisointi, riittävä resursointi, läpinäkyvyys, eri toimijoiden toimivaltuuksien, tehtävien ja konkreettisten valvontatoimenpiteiden määrittely edistävät korruption ennaltaehkäisemistä sekä havaitsemista.

Selvityksessä on kerrottu myös, että kattavat tiedot luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja työntekijöiden sivutoimista ja sidonnaisuuksista mahdollistavat riskien havaitsemisen.

Valvonnan järjestäminen edellyttää koko hankintatoimen organisoinnin ja hankintaprosessin läpäisevää riskien tunnistamista sekä täsmällisesti kohdennettujen valvontatoimenpiteiden määrittelyä

Selvityksessä nostettiin esille havaittuja tilintarkastuksen riippumattomuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä laadun ongelmakohtia, joita voidaan pitää varsin vakavina kunnallishallinnon hyvän hallinnon ja korruption torjunnan näkökulmasta.

Tilintarkastajan riippumattomuuden on oltava muodollisesti ja asiallisesti kiistatonta, selvityksessä painotetaan.

Lisäksi kuntien tilintarkastajien on noudatettava hallintolain esteellisyyssäännöksiä.

Selvityksessä kerrotaan, että kymmenen suurimman kaupungin ja viiden suurimman sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tilinpäätöstietojen perusteella on havaittavissa, että tilintarkastusyhteisö on voinut laskuttaa muista kuin tilintarkastuspalveluista moninkertaisesti verrattuna tilintarkastuspalkkioihin.

Selvityksessä huomautetaan tilintarkastajan riippumattomuuden vaarantuvan, jos tilintarkastajan ansaintalogiikka perustuu halvan hinnan vuoksi tilintarkastuspalvelun sijaan muihin tilintarkastusasiakkaalle myytäviin palveluihin.

Luottamuksellisen tiedon väärinkäyttö uhkana

Korruptioon liitetään yleisesti eri tutkimuksissa näkökulmina vastuullisen aseman väärinkäyttö, lahjonta, sopimaton kestitseminen, toimittajayhteistyö julkisissa hankinnoissa ja poliittiset virkanimitykset.

Huonon hallinnon näkökulmasta korruptio voi kunnallishallinnossa ilmetä virkatehtävien ja velvollisuuksien laiminlyöntinä.

Se voi selvityksen mukaan ilmetä myös tosiasioiden ja säännösten valikoivana huomioon ottamisena päätöksenteossa sekä puuttumattomuutena huonoon hallintoon ja jopa sen suojeluna

Selvitys avaa, että kuntaorganisaatioissa yleisimmiksi korruption muodoiksi on tunnistettu laittomuuksien salaaminen ja toimijoiden suojelu. Näihin tunnistettuihin muotoihin kuuluvat myös luottamuksellisen tiedon väärinkäyttö, asiakirjojen epäeettinen laadinta, asioiden käsittelyn viivyttely, velvollisuuksien laiminlyönti ja välinpitämätön johtaminen.

Asiaa myös hyvinvointialueille

Korruptiontorjunta kunnallishallinnossa -selvitys on laadittu osana korruptiontorjunnan strategiaa sekä harmaan talouden torjuntaohjelman korruptiohanketta, ministeriö tiedottaa.

Ministeriöstä arvioidaan, että askelmerkkejä hyvään hallintoon sisältävä selvitys on hyödyllinen myös toimintansa käynnistäneiden hyvinvointialueiden korruptiontorjunnan kehittämisessä.

Sisäisen tarkastuksen asiantuntijat Mikko Knuutinen ja Markus Kiviaho esittelivät selvityksen oikeusministeriön julkistamistilaisuudessa tiistaina.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Nostan yhdenkohdan raportista esiin.
    Siinä on tuotu esiin, että suuret tilintarkastusyhtiöt tekevät edullisen tarjouksen varsinaisesta tilintarkastuksesta, mutta lisälaskutukset ns.lisätarkastuksista ovat monesti suuremmat kuin varsinaisen tarjouksen mukainen tilintarkastuspalkkio.
    Näin asia varmasti on.

    Tässä piilee suuri vaara ja ongelma. Vastuullinen kunnan, kuntayhtymän tai kuntayhtiön vastuullinen viranhaltija tai toimitusjohtaja ei puutu tai ei uskalla puuttua näihin laskutuksiin. T
    Tarkastuslautakunnat ovat hampaattomia asian seuraamisessa tai tarkastuslautakunnan jäsenillä monesti saattaa olla ”kytköksiä” näihin tarkastusyhteisöihin.
    Tämä asia tulee kyllä selvittää koko maan kunnissa ja kuntayhtyhtymissä ja kuntayhtiöissä perin pohjin. Myös Kuntayhtiöiden yhtiökokousedustajan on selvitettävä nämä tilintarkastuksen laskutukset ja perusteet.

    Entistä enemmän on siirrytty tilinatarkastuksessa myös etätarkastukseen, joka mahdollistaa entistä enemmän luovan lumetarkastuksen.
    Tilintarkastajan toimia tulee valvoa ja myös laskussa on vaadittava tuntikohtainen selvitys mitä, milloin ja missä tarkastus tehty.

  2. Kuntien uusien luottamushenkilöiden koulutusohjelmista puuttuu sana korruptio, koska kunnat kertovat, että heillä on nollatoleranssi korruption suhteen. Näinollen se on jokaisen luottamushenkilön omatoimisuuden varassa, hankkiiko hän tietoa ja lähteekö torjumaan korruptiota. Kuntaliitollakin on melko vähän aiheeseen liittyvää kurssitarjontaa. Korruptioon tartutaan yleensä vasta, kun se on kunnan osalta lehtien sivuilla. Suurin osa korruptiosta jää pimentoon, koska verkostot suojelevat, mutta vahinkojakin joskus tapahtuu yksittäistapauksissa.

  3. Kuntien tavarat on ostettu verorahoilla ja siksi poistotavarat olisi myytävä julkisella tavalla. Siinä on hyvä konsti julkinen huutokauppa niin että siitä ilmoitetaan kunnan päättämissä ilmoitusvälineissä ja kutsutaan ihmiset paikalle huutamaan. Hyvä tapa esimerkiksi koulunlopettamisen jälkeen on myydä ne pientavarat huutokaupalla. Näin kolua käyneet voivat tulla omasta kunnasta ja usein myös mökkiläiset kesällä huutamaan niitä tavaroita mitä ovat siellä kouluja käudessään jo käyttäneet. Kesämökkiläisissä on juuri niitä entisiä oman kunnan ihmisiä. Myös kunnanväen ja mokkiläisten kutsuminen yhteiseen huutokauppatilaisuuteen on oiva tapa tutustuttaa heitä toisiinsa. Se tapahtuu hyvin esimerkiksi uimahallien pihoissa tai tiloissa antamnalla ilmainen uintipäivä heille ja pitämällä tilaisuus siellä – joku kj tai valt.pj puhe ja hanuristi paikalle ja huutokauppameklari myy kunnan pientavarat huutokaupalla ja saa kaikki kustannukset kahveineen, hernekeittoineen takaisin. Näin saadaan ohjelma kasaan kivuttomasti. Minulla on kokemuksia näistä. Veteli, Ähtäri ja Anttola aikoinaan ennen Mikkeliin liittymistä jne.
    Terveisin Mikko Paavola Helsinki.

  4. Kunnan huutokauppoja on ollut myös Kuopiossa, Lapinlahdella kaksikertaa – Hollolassa ja joku muukin mutta edellisessä jutussa mainitut enemmän sen kaltaisia kun olin kuvannut mökkiläisten
    ja kunnanväen tapaamisessa. Anttolassa myin myös kunnan asuinrakennustontin huutokaupalla.
    Hollolassa myytiin 4,5 t aikana yli 42000 euron tavarat ja Lapinlahdella iso tanssilava tuhjäksi koko päivän huutokaupassaa sekä toisella kertaa kahden lopetetun koulun istaimisto kirjoineen.

  5. Pienen kunnan pieni tlintarkastusyhteisö on pian entinen, jos se ryhtyy hankalaksi. Tarkastuslautakunta on hampaaton ainakin Joutsassa. Kaksi valtapuoluetta siinä äänestää kriitiset arvioinnit nurin. Jouduin irtisanoutumaan tarkastuslautakunnan puheenjohtajuudesta sen takia. Lautakunta esti mm. kyselyjen tekemisen ostolaskujen aiheellisuuksista. Kunnanhallitus kieltäytyi avaamasta nettiin kunnan ostolaskuja. Onneksi kymmenet muut kunnat ovat avanneet. Joutsassa hallintosääntö ei määrää toimia pantavaksi julkiseen hakuun. Menettelyllä on saatu ”sopivia” kunnalle töihin. En onnistunut korjaamaan asiaa viime valtuustossa. Tietojen saaminen asiakirjoista on estetty tai tehty hyvin hankalaksi….

  6. Pohjois-Savon käräjäoikeuden tuomio 14.9.2022 yhteensä 65 sivua ja kaikki Rautavaaran kunnan rakennekorruption ESITUTKINTAPÖYTÄKIRJAT ovat nyt julkisia.
    Kannattaa tilata ne Pohjois-Savon käräjäoikeudesta ja verrata sitä Oikeusministeriön korruptioselvitykseen.
    Esitutkintapöytäkirjat ovat:
    I 5740/R/8686 Päiväys: 22.9.2020 sivut 1-539
    II 5740/R/8686/18 Päiväys: 22.9.2020 sivut 540-1113
    III 5740/R/8686/18/ Li1 Päiväys: 21.1.2021 sivut 1-547
    IV 5740/R/8686/18/Li2 Päiväys: 30.9.2021 sivut 1-17.
    Esitutkintapöytäkirjojen sivumäärä on 1.677.

  7. Avatar Mikael Järvenkylä - Tuotekehittäjä TEAT, YJEAT sanoo:

    Koneäly voidaan valjastaa tehokkaasti tunnistamaan ja jopa sitä kautta ennaltaehkäisemään korruptiota, koska suljettuna algoritminä koneäly voisi tarkastella päätöksentekoa jo käsittely- / selvittelyvaiheesta lähtien ja hälyttää, kun se tunnistaa vaaranmerkit.

    Samalla tavalla voisi toimia oikeusjärjestelmän eri toimintojen kuten Käräjäoikeuksien ja Hovioikeuksien sekä korkeimpien oikdellisten istanssien osalta.

    Ja mikä tärkeää, jo viranomaismenettelyssä, kuten poliisitutkinnassa koneäly suljettuna algoritminä lähtisi oikaisemaan nykyistä tilannetta, jossa laki suojelee väärin- ja rikoksentekijän puolta ja uhrit jäävät monasti ilman mitään oikeutta ja turvaa.

    Me kaikki todennäköisesti tiedämme tai olemme ainakin kuulleet useita tositapauksia, joissa oikeus ei toteudu juuri rakenteellisen korruption vuoksi. On porukoita, jotak ovat onnistuneet nostamaan itsensä totaalisesti lain yläpuolelle.

    Itse muuttaisin lakia myös sen osalta, että oikeusistuimissa EI saisi peittää päätään eikä kasvojaan. Jos on kanttia vääryyksiä ja rikoksia tehdä, pitäisi olla kanttia selkä suorana kärsiä rangaistuskin. Muuttaisin lakia myös siten, että VALEHTELU olisi aina rikos oikeudenkäyttöä kohtaan ja siitä joutuisi suoraan istumaan esimerkiksi 3 vuodeksi. Tämä oli käsitykseni mukaan omassa nuoruudessani normaali käytäntö, jota ainakin Lohjalla jämäkkä tuomari toteutti herkästi.

    Jos halutaan oikeasti ja aidosti vaikuttaa korruption ja rakenteellisen korruption poistamiseen, se ei hyssyttelyllä kyllä onnistu, vaan teoilla.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*