Erä- ja luontokulttuurimuseosta tulossa kova vääntö kuntien kesken
Nähtäväksi jää, minkä väylän varteen perustettava Erä- ja luontokultturimuseo perustetaan. (Kuva: Ville Miettinen)
Suomalainen luonto kiinnostaa. Suomeen ollaan perustamassa uutta Erä- ja luontokulttuurimuseota ja kuntien kiinnostus hanketta kohtaan on ollut kova. Kymmenet kunnat ovat ilmaisseet alustavasti kiinnostuksensa hanketta kohtaan. Museokisaan ilmoittautuminen päättyy tammikuun lopussa.
-Tähän mennessä 52 kuntaa on ollut hankkeesta yhteydessä. Kun esimerkiksi Pyhtään hakemuksen takana on viisi kuntaa, niin kuntien määrä on vielä suurempi. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kuntien joukossa hyvin katettuna. Sen sijaan Varsinais-Suomesta on ollut vähemmän yhteydenottoja, museohankkeen projektipäällikkö Timo Kukko kertoo.
-Isäntäkuntaa valittaessa tärkein asia on se, että olemme sille kunnalle ja alueelle todella tärkeitä. Katsomme myös, miten kunta on kohdellut nykyisiä museoitaan. Ei ole järkeä investoida upeaan rakennukseen, jos siellä ei ole varaa toimia, Kukko jatkaa.
Tavoitteet korkealla
Alustavien laskelmien museon isäntäkunnaltaan tarvitsema vuosittaisen toiminta-avustuksen suuruus on noin miljoona euroa, mikäli tavoitellaan 100 000 vieraan kävijämääriä.
-100 000 kävijään ei ylletä alle kahden miljoonan euron budjetilla. Tilastojen perusteella kolmannes kustannuksista syntyy kiinteistökuluista, kolmannes palkkakuluista ja loppu muista kuluista. Valtio maksaa suurimman palkkakuluista ja kävijätuotto on pääsylippujen muodossa noin 300 000 euroa. Toiminta-avustuksen tulee olla noin miljoonan euron luokkaa, Timo Kukko arvioi.
Uudesta museosta on tarkoitus luoda kansainvälisesti vetovoimainen ja yhteiskunnallisesti vaikuttava suomalaisen luonto- ja eräkulttuurin esittelypaikka, jossa vieraat pääsevät näkemään ja kokemaan luonnon suomat mahdolliset. Täysin uudenlaisen vierailukohteen aihealueita ovat metsästys, kalastus, luonnontuotteiden keräily, retkeily ja muu luonnon virkistyskäyttö.
-Kiinteistöinvestoinnin suuruus riippuu ennen kaikkea siitä, kuinka paljon tuleva isäntäkunta on valmis panostamaan. Se tiedetään, että museon rakentaminen maksaa noin 5000 euroa/neliö. Pienissäkin tiloissa voidaan kokoelmat esitellä, jolloin saamme sen 20 000 kävijää. Ei ole kuitenkaan järkeä maksaa miljoonaa siitä, että saadaan miljoona euroa lisärahaa aluetalouteen. Jos halutaan museoinvestoinnin kautta vaikuttavuutta aluetalouteen ja 100 000 vierasta, niin silloin on investoitava enemmän kaikkeen muuhun toimintaan näyttelyn ympärillä, Kukko pohtii.
Hakutahti kiihtyy
Kunnilla on hakuaikaa museokisaan vielä parisen viikkoa. Ensi viikolla mukaan lähtö on esillä ainakin Pyhtäällä ja Lieksassa. Kiinnostuksensa ilmoittaneista kunnista neljä parasta ehdokasta valitaan mukaan jatkoneuvotteluihin. Julkisessa keskustelussa ovat mahdollisina museon isäntäpaikkakuntina esillä olleet ainakin Riihimäki, Imatra, Kouvola, Porvoo, Rovaniemi, Oulu, Tampere, Tampereen ympäristökunnat ja Kuusamo.
-Toivottavasti maakunnista löytyy yhteishenkeä niin, että ryhmittäydytään jatkoon päässeiden hankkeiden taakse yhteiseen rintamaan. Minun tietojen mukaan ainakin Kymenlaaksossa on Kouvolan ja Pyhtään hankkeiden kesken näin sovittu. Museovieraat eivät matkusta sinne yhteen kuntaan, vaan he tulevat alueelle. Silloin matkailuhyöty leviää yhtä kuntaa laajemmalle alueelle, projektipäällikkö vinkkaa.
Neuvottelujen tulokset esitellään kevään aikana rahoittaville ministeriöille ja varsinainen sitova tarjouspyyntö toimitetaan kilpailun kolmanteen vaiheeseen eteneville kaupungeille. Päätöksen museon sijaintikaupungista tekee keskukseen liitettävien Suomen Metsästysmuseon ja Suomen Kalastusmuseoyhdistyksen hallitukset yhdessä rahoittavien ministeriöiden kanssa.
-Meidän kehityshanke päättyy toukokuun lopussa ja siihen mennessä uuden museon isäntäkunta pitäisi olla selvillä. Syksyllä aloitetaan toteutussuunnitelman laatiminen ja kaikki voisi olla valmista 2024-2025, Timo Kukko kertoo.
Aiheesta Erä- ja luontomuseon sivuilla