Kansanopistot helisemässä TEMin uusien linjausten takia, mutta ”pahin skenaario toteutui jo”

Lukuisten maahanmuuttokoulutusta järjestävien kansanopistojen tulevaisuus on epävarma, jos työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelmat toteutuvat ja opistoilta poistuu niiden lakisääteinen tehtävä.

Kansanopistojen piina syveni ennen joulua, kun työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) piti ensimmäisen kuulemisen uusista kotoutumiskoulutuksen linjauksistaan.

Niiden mukaan kotoutumiskoulutus poistettaisiin kokonaan vapaan sivistystyön laista ja samalla rahoitusta leikattaisiin 15 miljoonalla.

Summasta ei siirrettäisi euroakaan kunnille, joiden tehtäviin kotoutumiskoulutus kuuluu lakisääteisenä.

Linjaukset olisivat toteutuessaan jatkoa uudelle kotoutumislaille, joka tuli voimaan vuoden alussa yhtä aikaa työllisyyspalvelujen uudistuksen kanssa.

Kummassakin palvelujen järjestämisvastuu siirrettiin kunnille.

Kunnalla on nyt vastuullaan edistää kaikenikäisten maahanmuuttajien kotoutumista.

Kunnat velvoitetaan tavoittamaan työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttaneet kotoutumispalveluihin. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää naisten kotoutumiseen.

”Luvatut rahat saamatta”

Kansanopistot ovat älähtäneet TEMin kaavailuista. Niiden mukaan lukuisilta oppilaitoksilta ollaan viemässä tärkeä tehtävä. Kotoutumisen onnistuminen on vaarantumassa.

Savonlinnan kansanopiston rehtori Kira Boesen sanoo, että vaikka tulevaisuus on täynnä tummia pilviä, pahin skenaario on jo toteutunut.

Opisto on kouluttanut kotoutustehtävänsä mukaisesti ukrainalaisia reilun kahden vuoden ajan. Valtio lupasi opistolle opetusta varten sataprosenttisen rahoituksen.

Rahat tulevat toteutuneen opetuksen mukaan viiveellä, mutta koska valtio budjetoi kotoutumiskoulutukseen aiempia laskelmia vähemmän rahaa, Savonlinna ei olekaan saanut omiaan takaisin. Puhutaan isoista summista.

Eikä Savonlinna ole suinkaan ainoa kärsijä. Toiminnanjohtaja Tytti Pantsar Suomen Kansanopistoyhdistyksestä kertoo, että kansanopistoissa annettiin vuoden 2023 aikana erityisen runsaasti maahanmuuttaneiden koulutuksia. Määrää kasvattivat sotaa paenneet ukrainalaiset.

Rahat oli tarkoitus saada toteutuneiden koulutusten mukaisesti alkaneen vuoden aikana 2025, mutta talousarviosta summasta puuttuu 40 prosenttia.

Jos kuluva vuosi on ongelmallinen, vielä sumuisempia ovat tulevat. Tämän kevään kotoutus- ja kieliopinnot sekä opiskelijat on jo sovittu.

Rahat toimintaan tulisi saada 2027 aikana, mutta jos rahoitusta ei enää myönnetä, miten tilanne ratkaistaan? Pitäisikö kansanopistojen ottaa muka velkaa? Entä kuka velan myöntäisi, jos takuita velan takaisin maksusta ei ole?

Pantsar korostaa, että laadukkaat kotoutumisen palvelut ovat keskeisiä Suomen menestykselle – ja yhteiskuntarauhalle.

Hän on lähestynyt päättäjiä. Niin on tehnyt myös Boesen, kuten monet muutkin kansanopistojen rehtorit.

Savonlinnan kansanopiston rehtori Kira Boesen huomauttaa rahoituksen olevan toiminnan jatkumisen kannalta olennainen asia. Kuva: Savonlinnan kansanopisto

Kotoutuminen maahanmuuttajien vastuulle

Vapaan sivistystyön ja koulutuskentän yhteydenottoja on tullut myös Kuntaliittoon. Projektipäällikkö Maija Niskavirta Kuntaliitosta kertoo, että huolestuneita koulutustoimijoiden viestejä on tullut erityisen paljon TEMin sidosryhmätilaisuuden jälkeen.

Hän korostaa, että asioita on vielä auki. Kotoutumista ja kielitaitoa edistävien koulutusten tulevaisuuden rahoituksen periaatteita ja yksityiskohtia ei ole vielä linjattu, vaikka jatkovalmistelun mallissa kunta työvoimaviranomaisena voisi päättää kotoutumiskoulutuksen järjestämistavasta.

Toisin sanoen siitä, järjestetäänkö kotoutumiskoulutusta omana tuotantona, hankintamenettelyllä vai inhouselta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa vielä nykyisellään vapaan sivistystyön koulutusta. Tämä rahoituskanava suljettaisiin, sillä nykyisen hallituksen tavoitteena on selkeyttää kotoutumisessa eri toimijoiden vastuita. Suomeksi sanottuna kaikki kotoutumisen rahat myönnettäisiin kahden vuoden kuluttua TEMin kautta.

Niskavirta sanoo, että tavoite tehdä rahoituksesta nykyistä yksinkertaisempi saattaa sinänsä kuulostaa hyvältä.

Hän tuo kuitenkin esiin kentän toimijoiden huolen siitä, pystytäänkö yhtä aikaa pitää kiinni tavoitteesta kasvattaa maahan muuttaneiden osallisuutta ja hyvinvointia, mikäli kotoutumiskoulutuksen rahoitusta hoidettaisiin vain TEM:n kautta.

– Vapaa sivistystyö on työllisyystavoitteen lisäksi edistänyt maahanmuuttaneiden aktiivista kansalaisuutta ja osallisuutta, Niskavirta huomauttaa.

Kansanopistot ovat laskeneet, että niiden saama rahoitus vähenisi yli 20 prosenttia.

Kaikki kansanopistot eivät järjestä maahanmuuttajien koulutusta, ja myös leikkaukset osuisivat opistoihin eri tavoin. Pahimmillaan rahoitus vähenisi yksittäiseltä opistolta jopa 80 prosenttia.

Nykyinen hallitus haluaa, että kotoutuminen on maahanmuuttaneiden omalla vastuulla ja että he itse edistäisivät omaa kotoutumistaan.

Koulutukset kilpailutukseen

Suomen väestökasvu on käytännössä maahanmuuttajien varassa. Pantsar pohtii, kykenevätkö kunnat vastaamaan tulijamäärän kasvuun ja sen kotouttamiseen tilanteessa, jossa ne eivät voisi luottaa saavansa kotoutumiskoulutusta kansanopistoilta.

– Olemme hoitaneet tehtävää kauan, meillä on vakiintuneet rakenteet ja osaava henkilöstö. Pitääkö tämä kaikki purkaa?

Kyse on euroista, tietysti. Kunnat halutaan patistaa kilpailuttamaan koulutushankintansa ja hankkimaan myös kotoutumiskoulutuksensa halvalla.

Kansanopistot ovat jo tähän mennessä höylänneet organisaatioitaan ja tottuneet järjestämään koulutuksia ja kursseja tarpeen vaatiessa.

Päteville opettajille on kuitenkin maksettava sopimusten mukaista palkkaa lisineen.

Mistä enää tinkiä?

Hallituksen tavoitteena on saada linjauksensa toteutukseen kahden vuoden kuluttua. Pantsar toivoo, että valmisteluun voi vielä vaikuttaa ja että vapaan sivistystyön lakisääteinen tehtävä pysyisi mukana myös jatkossa.

Kuntaliiton Niskavirta sanoo, etteivät kunnat halua ajaa alas eikä niillä ole intresseissä lopettaa kansanopistojen toimintaa. Kuntien velvollisuus on järjestää kotoutumisen koulutusta jatkossakin, ja tätä tehtävää varten ne etsivät parhaat kumppanit.

Rahan riittävyys huolettaa kansanopistojen lisäksi tietysti myös kuntia.

Kaksi vuotta ei riitä kaikille

Kainuun Opiston rehtori Helena Ahonen nostaa esiin toisen ison huolen: hallitus lyhensi kotoutumispalveluiden korvausaikaa.

Aiempi kiintiöpakolaisten neljän vuoden korvausaika lyheni vuodenvaihteesta alkaen kolmeen vuoteen. Muiden pakolaistaustaisten kolmen vuoden korvausaika lyheni samalla kahteen vuoteen.

Alaikäisenä ilman huoltajaa Suomeen tulleiden nuorten aikuistumisen tuki lakkaa nykyään kaksi vuotta aiemmin eli 23-vuotiaana.

Ahonen sanoo, että joissakin tapauksissa kaksi vuotta voi riittää, mutta esimerkiksi monilla ukrainalaisilla nuorilla tulevaisuus on hämärän peitossa.

– En usko, että kukaan haluaa tahallaan venyttää kotoutumistaan. Pikemminkin tulijoilla on kova halu päästä elämässä eteenpäin, jatkokoulutukseen tai töihin.

Kotoutuminen on yhteistyötä

Kainuun opistossa on ollut opiskelijoita 17 maasta. Savonlinnan kansanopiston opiskelijoilla oli viime kaudella 27 eri kansallisuutta.

Opiskelijoiden taustat ovat erilaisia, mutta on heillä sitten korkeakoulutus tai ei, opintoihin kuuluu suomen kielen lisäksi suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin oppimista.

Opistot ovat tehneet tiivistä yhteistyötä muiden oppilaitosten ja kuntien sekä TE-toimistojen kanssa, jotka nekin ovat nyt kuntien vastuulla.

– Haluamme tehdä työtämme ja kehittää toimintaamme yhteistyössä edelleen. Olemme kuitenkin ajautumassa nyt todella omituiseen nurkkaan. Jos meillä ei ole rahoitusta, meillä ei myöskään ole toimintaedellytyksiä jatkaa, Boesen sanoo.

Kevään opiskelijat aloittavat pian opintonsa, ja heistä osan opintojen on määrä kestää vuoden verran.

Rehtorin on vaikea ennustaa edes niin pitkälle. Mikä mahtaa olla opiston tilanne tuolloin?

Tästä on kyse

• 123 vapaan sivistystyön oppilaitosta järjestää lakisääteisenä tehtävänään kotoutumis-, kielitaito- sekä aikuisten luku- ja kirjoitustaidon koulutusta maahanmuuttaneille.
• Kansanopistot tarjoavat myös oppivelvollisuuslain mukaista koulutusta maahanmuuttaneille nuorille oppivelvollisille.
• Kotoutumissuunnitelman mukaisesti opiskelevia oli vapaassa sivistystyössä vuonna 2023 noin 7 200. Muita maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita 36 000.
• Työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa kotoutumiskoulutuksen uudistusta, ja seuraavien muutosten on määrä astua voimaan 2027.
• Jatkovalmistelun linjauksen mukaan oppilaitoksilla ei olisi itsenäistä, koulutuslainsäädäntöön perustuvaa mahdollisuutta tarjota maahanmuuttaneille kotoutumis- ja kielitaitokoulutuksia.
• Suomen Kansanopistoyhdistyksen mukaan linjauksen toteutuminen vaarantaisi maahanmuuttajakoulutusta järjestävien vapaan sivistystyön oppilaitoksen toimintaedellytykset.

Lue myös:

Perusopetukseen tulossa isoin muutos vuosikymmeniin – riittävätkö eurot ja opettajat?