Karvi: Koulupoissaolojen ehkäisyyn tarvitaan selkeitä suuntaviivoja
Ryhmäytymis- ja teemapäivien sijaan oppilaille ja huoltajille ovat tärkeitä kiireettömät kohtaamiset ja säännöllinen ryhmäyttäminen eli mahdollisuus tutustua luokkatovereihin, vaihtaa kuulumisia ja vahvistaa ryhmän yhteishenkeä osana arkista koulutyötä, selviää Karvin arvioinnista. Kuva: Seppo Haavisto
Koulupoissaoloihin puuttumisen tuntirajat vaihtelevat erittäin paljon opetuksen järjestäjien ja koulujen välillä. Asia käy ilmi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) vuosina 2021-2022 tekemästä arvioinnista, joka keskittyi poissaolojen ennaltaehkäisyyn 5.-9. luokilla.
-Suuri vaihtelu poissaoloihin puuttumisen tuntirajoissa osoittaa, että eri toimijatahot ovat tulkinneet eri tavoin, milloin poissaolo aiheuttaa huolta tai on ongelmallinen. Tulos osoittaa, että on tarpeellista yhtenäistää käytäntöjä kansallisella tasolla, sanoo arviointiasiantuntija Eeva-Liisa Markkanen tiedotteessa.
Opetuksen järjestäjistä alle puolet kerää kouluiltaan yhtenäistä seurantatietoa poissaoloista. Lisäksi käytännöt poissaolojen kirjaamisessa vaihtelevat. Tilastointi- ja seurantatiedon puutteet vaikeuttivat poissaoloihin liittyvän toimintamallin ja käytössä olevien toimintatapojen tuloksellisuuden arviointia, arvioinnissa todetaan.
Myöskään huoltajat eivät saa riittävästi tietoa siitä, miten toimia poissaolotilanteissa. Joka kymmenes huoltaja ilmoittaa, ettei hänelle ole annettu ohjeistusta. Lisäksi 30 prosenttia huoltajista on sitä mieltä, että koulun antamia ohjeistuksia poissaolotilanteista tulee kehittää.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ryhmäytyminen kouluissa heikkoa
Karvin arvioinnissa selvisi myös, että koulujen henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien käsitykset koulussa viihtymistä ja yhteisöllisyyttä edistävistä käytännöistä eroavat toisistaan.
Henkilöstön vastauksissa korostuvat erilliset ryhmäytymis- ja teemapäivät. Oppilaat ja huoltajat puolestaan korostivat koulussa tapahtuvaa kiireetöntä kohtaamista ja säännöllistä, koulutyön arjessa tapahtuvaa ryhmäytymistä.
-Koulun henkilöstön oman arvion mukaan yhteisöllisyyttä edistävistä käytännöistä heikommin kouluissa toteutuvat jatkuva ryhmäyttäminen, oppilaiden kaverisuhteiden aktiivinen tukeminen sekä kouluun kiinnittymistä tukevat opetuskäytännöt.
Arviointiaineiston mukaan noin neljännes huoltajista on ollut huolissaan oman lapsen viihtymisestä koulussa, lapsen haluttomuudesta mennä kouluun tai koulupoissaoloista. Tarvittavien tukitoimien saaminen edellyttää huoltajalta aktiivista toimintaa. Useimmiten tukitoimet olivat huoltajien mukaan käynnistyneet heidän omasta yhteydenotostaan kouluun.
