Kielellisten oikeuksien toteutumisessa on selviä eroja riippuen siitä, onko kunnan enemmistökieli ruotsi vai suomi
Kaksikielisyyteen kuuluu se, että molemmilla kielillä opastetaan. Kuva: Ville Miettinen
Monet ruotsinkieliset ilmoittavat, ettei heitä palvella kaksikielisissä kunnissa heidän omalla kielellään, oikeusministeriö tiedottaa.
Tämä asia ilmenee nyt julkaistusta kielellisten oikeuksien seurantabarometrista.
Vuoden 2024 kielibarometrissä selvitettiin Suomen kaksikielisten kuntien asukkailta, miten kielelliset oikeudet ja palvelut toteutuvat heidän kotikunnissaan.
Kyselyyn vastasi 5 130 täysi-ikäistä henkilöä. Barometrin tulokset osoittavat, että kieli-ilmapiiri on parantunut Suomessa vuosina 2020–2024.
Aiempaa suurempi osuus vastaajista kokee ruotsin- ja suomenkielisten väliset suhteet hyviksi tai erittäin hyviksi.
Selvitys kuitenkin osoittaa tiedotteen mukaan, että kielellisten oikeuksien toteutumisessa on selviä eroja riippuen siitä, onko kunnan enemmistökieli ruotsi vai suomi.
Kunnissa, joissa ruotsi on vähemmistökieli, ruotsinkielisten julkisten palveluiden taso koetaan heikommaksi verrattuna ruotsin- tai suomenkielisten vastauksiin kunnissa, joissa ruotsi on enemmistökieli.
– Digitaaliset julkiset palvelut ovat haastavia kielioikeuksien kannalta. Ruotsinkieliset ovat selkeästi tyytymättömämpiä mahdollisuuksiin käyttää digipalveluita omalla kielellään kaksikielisissä kunnissa, sanoo tutkija Isak Vento Åbo Akademista.
– Kieli-ilmapiiri sen sijaan on kohentunut vuodesta 2020, Vento jatkaa tiedotteen mukaan.
Tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja
Saamebarometri 2024 selvitti ensimmäistä kertaa palvelujen käyttäjien sijaan saamen kielilain piiriin kuuluvien viranomaisten näkemyksiä saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta.
Oikeusministeriö tiedottaa, että kysely suunnattiin organisaatioihin, jotka tarjoavat saamen kielilain mukaisia palveluja. Kyselyyn vastasi yhteensä 159 työntekijää tai heidän esihenkilöään. Enemmistö vastaajista arvioi organisaatiossaan vähintään kohtalaisiksi tietämyksen saamelaisten kielellisistä oikeuksista, oikeuksiin liittyvän ilmapiirin, oikeuksien toteutumisen ja digitaaliset palvelut.
Vastaajien mukaan asiointi saamen kielellä ei ole aina mahdollista lain mukaisesti.
Lisäksi tiedotteessa kerrotaan, että vuoden 2024 viittomakielibarometrissä selvitettiin suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäviltä, miten kielelliset oikeudet ovat heidän kohdallaan toteutuneet.
Kyselyyn vastasi 623 täysi-ikäistä henkilöä.
Merkittävä tulos on, että noin 70 prosentissa viittomakielisten asioimistilanteista viranomainen tai julkisen palvelun toimihenkilö ei toimi lainsäädännön edellyttämällä tavalla, ja asiakas joutuu tilaamaan tulkin viranomaisen puolesta.
Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävillä tulkkien saatavuus on tätäkin heikompaa.
Oikeusministeriö tilasi barometrit, ja ne ovat osa ministeriön tehtäviin kuuluvaa kielellisten oikeuksien toteutumisen seurantaa.
Lue myös:
Suomen kielilaki pitäisi uudistaa noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia eli pitäisi ottaa käyttöön vähemmistökieliä koskeva 20% raja myös ruotsinkielen osalta. Suomen kieli pitää nostaa ainoaksi kansalliskieleksi, kuten se edellä mainittujen kielisopimusten mukaan todellisuudessa on. Ahvenanmaa voi toimia esimerkkinä yksikielisyydestä kuitenkin niin, että suomen kieli on Manner-Suomessa pääkielenä.