Laulukilpailu osallistaa kuntalaisia taiteeseen ja päätöksentekoon – "Samoja ihmisiä olisi tuskin saatu mukaan kulttuuritiloista"
Riihimäen keskustan Lasinpuhaltaja-patsaasta on tullut kaupungin tunnus ja juhlapaikka. Riihimäen voittajakappale kertoi puolestaan Peltosaaren baarin lasiinpuhaltajista.
Voiko lauluja sanoittamalla nostaa äänestysprosenttia, pohti Humanistisen ammattikorkeakoulun Humakin työryhmä. Syntyi Sanoittamalla kaupunginomistajaksi -hanke.
Vuonna 2019 voimaan tullut uusi laki kuntien kulttuuritoiminnasta vahvistaa kulttuurin roolia kunnan toiminnassa. Kuntia myös velvoitetaan parantamaan asukkaiden osallistumisen edellytyksiä.
Tämä ei aina ole helppoa. Monille kuntalaisille kynnys osallistua kulttuuripalveluihin on korkealla. Sanoittamalla kaupunginomistajaksi -hankkeen ajatuksena oli osallistaa juuri näitä kaupunkilaisia, ja luoda kenelle tahansa mahdollisuus tuottaa omaehtoista taidetta.
Tavoitteeseen pyrittiin sanoituskilpailuilla, joissa ihmiset kirjoittivat laulunsanoja kotikaupungistaan. Sanoitusten kautta kaupunkilaiset pääsivät paitsi tekemään taidetta, myös osallistumaan kotipaikkansa yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Valmiit sanoitukset nostivat esiin ihmisten ajatuksia kaupunkien vahvuuksista ja kipupisteistä. Äänen sai moni, joka jää tavallisesti sivuun kunnan päätöksenteosta ja kulttuurielämästä. Voittajasanoituksiin sävellettiin myös kappaleet.
Epätyypillisiin paikkoihin jalkautuminen kannattaa
Sanoitus-hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen osallistuivat vuosina 2018 Imatra, Riihimäki ja Turku. Lisäksi kilpailussa oli valtakunnallinen kategoria.
Jokainen osallistujakaupunki vastasi itse kilpailun järjestämisestä ja siitä tiedottamisesta. Toteutustavat olivatkin kaikkialla oman näköisiä. Tapahtuman näyttämöt vaihtelivat kirjastoista, nuorisotaloista ja kulttuuritiloista baareihin.
Imatra-sarjan voitti Heini Vesterinen sanoituksellaan Ihastunut Imatraan. Sen esittävät Heikki Pöyhiä ja Salama orkesteri.
Osallistumiskynnys haluttiin pitää matalana ja mukaan sai tulla ilman aiempaa kokemusta tai valmiita sanoja. Monissa kaupungeissa taidealan osaajat antoivat myös apua ja inspiraatiota kirjoittamiseen. Esimerkiksi Riihimäessä rap-artisti Paleface veti halukkaille koko päivän sanoitustyöpajan. Turussa ohjausta sai luovan kirjoittamisen taitajilta ja Imatralta musiikki- ja teatterialan ammattilaisilta.
Imatralla suosituksi nousi baarien välinen sanoituskilpailu.
– Baarit olivat täynnä ihmisiä, jotka olivat valmiita teroittamaan kynänsä, kertoo Humakin lehtori Antti Pelttari, joka toimitti Sanoittamalla kaupunginjohtajaksi – kokemuksia laulusanoituskilpailusta -kirjan.
– Samoja ihmisiä olisi tuskin saatu mukaan kirjastoista ja kulttuuritiloista.
Riihimäki-sarjan voitti Juha Kuisma sanoituksellaan Lasiin Puhaltajat, jonka tulkitsi Kalpeat varjot.
Imatran kokemus osoitti Pelttarin mukaan, että epätyypillisiin paikkoihin jalkautuminen kannattaa. Erityisen myönteisenä yllätyksenä Pelttari näkee, että kilpailu tavoitti miehet. Osallistujien joukossa oli suuri määrä miehiä. Neljästä kategoriasta kolmen myös voitti mies.
– Runouden ja kulttuurin ympärillä puhutaan usein naisista ja ihmetellään, missä miehet ovat. Näin miehet saatiin mukaan.
Yhteisöllisyys, rakkaus, nostalgia, eriarvoisuus
Kotikaupungista kertovia laulunsanoja oli monenlaisia, mutta samat teemat myös toistuivat useaan kertaan. Osallistujat kuvasivat kotikaupunkiensa ympäristöä tarkoin. Osa sanoitti maiseman betoniviidakosta, toinen luonnosta.
Monesti esiin nousivat kaupungin maamerkit, kuten patsaat ja vesistöt. Turusta ei ollut useita sanoituksia, joissa Aurajokea ei olisi mainittu.
Ella & Aleksi esittävät Turku-sarjan voittaneen sanoituksen Penkillä. Sen kirjoitti Sauli Alapirjelä.
Tunnelmat vaihtelivat iloisista turistilauluista synkkiin kuvauksiin osattomuudesta. Virva Hyvärinen jakaa hankkeen sanoitukset opinnäytetyössään neljään temaattiseen ryhmään.
Ensimmäisessä ryhmässä korostuu positiivinen yhteisöllisyys. Merkitykselliset kaupunkimaisemat limittyvät tärkeisiin ihmissuhteisiin, harrastemahdollisuuksiin ja kaupungin palveluihin.
Toisen ryhmän muodostavat onnelliset ja surulliset rakkauslaulut, joista välittyy tarve tulla rakastetuksi. Kolmannen ryhmän sanoitukset ovat nostalgisia. Ne kertovat kotiinpaluusta, kotikaupungin historiasta, kaupungissa eletystä nuoruudesta ja maisemanmuutoksesta.
Neljänneksi on kriittisiä sanoituksia. Niissä kerrotaan rosoisesta arjesta, osattomuudesta, köyhyydestä ja työttömyydestä. Osa sanoituksista ottaa myös kantaa kaupungin päätöksentekoon ja ongelmiin.
Pysyvä osa kunnan palveluita
Tarkoituksena on, että sanoituskilpailut vakiintuisivat pysyväksi osaksi kaupunkien kulttuuripalveluja.
– Näin kunnat saisivat nostettua esiin haluamiaan aiheita, oli kyse sitten kunnallisvaaleista, infran kehityksestä tai vanhusten palveluista, Pelttari sanoo.
Syksyllä 2020 päättyneen uusimman biisisanoituskilpailun aiheena oli Suomen uhanalainen luonto. Kilpailuun lähetettiin 131 sanoitusta, joissa pohdittiin ajankohtaisia ilmasto- ja ympäristöongelmia.
Kilpailun voitti Atte Komonen Jyväskylästä sanoituksellaan Kuudes aalto.
Muokattu 12.10.2020 kello 15.57: Korjattu videoiden kuvateksteissä olevat sanoittajien nimet.
