Koululaisilla pitkä tie kuntien säästötalkoissa – Seinät ja hallinnolliset toimet kallistuvat, mutta rahoitus on säilynyt ennallaan yli 10 vuoden ajan
Taloudeltaan heikompien kuntien mahdollisuudet korvata kasvaneita kustannuksia ovat vähäisemmät, Karvin arviointiasiantuntija Risto Hietala huomauttaa.
Yhteiskunta ja kunnat ovat säästäneet paljon rahaa noudattamalla koulutuspalveluiden suhteen tarkan euron linjaa vuosien 2010–2021 välillä.
Toiminta on siis tehostunut, mutta oppilaiden osaamisen näkökannalta asia voi näyttäytyä eri valossa.
Opetuskustannukset ovat jääneet vuoden 2009 tasolle, vaikka rahoituksen tarve on pelkästään yleisen kustannuskehityksen takia kasvanut jatkuvasti.
Edellä mainitun lisäksi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi tiedottaa selvityksensä pohjalta, että kuntien järjestämissä koulutuspalveluissa on suuria eroja.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kunnat ovat säästäneet merkittävästi vuosien 2010–2021 välillä jättämällä rahoitustarpeiden täysimääräisen kompensoinnin huomioimatta.
Opetuksen järjestäjien mahdollisuudet rahoittaa opetuksen kuluja ovat hyvin erilaisia, ja oppilaiden saamissa koulutuspalveluissa on näin ollen suurta vaihtelua, tiedotteessa kerrotaan.
– Taloudeltaan heikompien kuntien mahdollisuudet korvata kasvaneita kustannuksia ovat vähäisemmät, Karvin arviointiasiantuntija Risto Hietala kertoo.
– Konkreettisesti rahoituksen jälkeenjääneisyys kustannuskehityksestä voi näkyä esimerkiksi isompina luokkakokoina, kirjojen kierrättämisenä, vanhentuneina laitteina tai heikompilaatuisempana kouluruokana, Hietala jatkaa tiedotteen mukaan.
Eri suunta kuin naapureilla
Haasteita paikoilleen jämähtäneen rahoitukseen suhteen on lisännyt se, että opetuksen sijaan käytettävissä olevia euroja on pitänyt sijoittaa aikaisempaa enemmän esimerkiksi seiniin.
Toisin sanoen opetuskustannuksista entistä suurempi osa on mennyt kiinteistöjen ylläpitokustannuksiin. Myös sisäiseen hallintoon on mennyt kasvavissa määrin rahoja opetuksen nimissä.
Karvin selvityksen mukaan vertailukelpoiset opetuskustannukset kasvoivat vuodesta 1960 vuoteen 2009, jonka jälkeen ne ovat käytännössä jääneet sille tasolle Suomessa.
Esimerkiksi vuoteen 2012 verrattuna koulutuksen rahoituksen keskimääräinen reaalinen määrä oli pienempi vuonna 2019. Samalla aikavälillä rahoitus kasvoi Ruotsissa, Norjassa, Virossa ja Islannissa.
Rahoituksella on merkitystä
Teettämänsä selvityksen perusteella Karvi suosittelee, että koulutusinvestointeja lisätään, jotta saavutamme keskeiset vertailumaat.
Samaan aikaan rahoitustarvetta on lisännyt muun muassa tukipäätöksen saaneiden oppilaiden määrän kasvu Suomessa.
Kuntakohtaisesti näiden oppilaiden osuudessa on hyvin suurta vaihtelua. Vuosien 2011–2021 aikana heidän määränsä on kasvanut noin 17 000 oppilaasta noin 65 000 oppilaaseen.
Itsenäisenä viranomaisena toimivan Karvin suositukset pohjautuvat selvitykseen, joka kattaa vuosien opetuskustannusten kehityksen vuodesta 1997 vuoteen 2021 asti.
Perusopetuksen rahoituksella on oleellinen osuus osaamisen kehittymisessä, vaikkei rahoitusta voidakaan suoraan yhdistää yksittäisen oppilaan osaamiseen, Karvi tiedottaa.
Tiedotteessa huomautetaan myös, että ilman perusopetuksen rahoitusta ja sen mukanaan tuomia opettajia ja oppikirjoja kansallinen osaamisen taso ei olisi sillä korkealla tasolla kuin se nyt on.
Selvityksessä on hyödynnetty Karvin matematiikan oppimistulostietoja ja Tilastokeskuksen tilastoja sekä Opetushallituksen perusopetuksen kustannustilastoja.
