Kuhmo nimetty mukaan UNESCO:n luovien kaupunkien verkostoon
Kainuun alueella on keskeinen merkitys Kalevalan synnyssä. Kirjan luoja Elias Lönnrot toimi alueella yli 20 vuoden ajan. Kuva: Anni Lindgren
Kuhmon kaupunki on valittu mukaan UNESCO:n Creative Cities -kaupunkiverkostoon. Yhteensä 66 maailman kaupunkia lunasti lokakuun lopussa itselleen luovan kaupungin tittelin. Pohjoismaisia kaupunkeja joukossa oli kaksi, Kuhmo sekä Tanskan Viborg.
Kuhmon status UNESCO:n luovien kaupunkien verkostossa perustuu kirjallisuuden ansioihin. Kaupungin tiedotteessa kerrotaan, että hakemus perustettiin ajatukseen Kuhmosta kansalliseepos Kalevalan kotina.
Kuhmo on ensimmäinen UNESCO:n kirjallisuuskaupungin arvon saavuttanut suomalaiskaupunki. Aiemmin luovan kaupungin arvonimen on suomalaisista kaupungeista saanut vain Helsinki designiin liittyvien saavutusten perusteella.
Aloite kirjallisuuskaupunkistatuksen hakemiseen tuli kuhmolaiselta Juminkeko-säätiöltä, jonka tehtäviin kuuluvat Kalevalaan liittyvän kulttuuriperinteen vaaliminen sekä kansainvälinen kulttuurivaihto. Säätiön toiminnanjohtaja Olga Zaitseva kertoo, että hakemuksen huolellinen valmistelu vei puoli vuotta, tammikuusta toukokuun loppuun.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Hakemuksessa piti selostaa mitä olemme tähän saakka tehneet, sekä laatia neljän vuoden suunnitelma, jota aletaan toteuttaa, jos status saadaan.
Nimityksen myötä Kuhmo on nyt osa 246 kaupungin maailmanlaajuista verkostoa, johon voivat hakea muun muassa musiikin, elokuvan, designin, gastronomian, kirjallisuuden, mediataiteen ja kansantaiteen saralla ansioituneet kaupungit.
– Olen todella iloinen, että tartuimme mahdollisuuteen. Juminkeon tiimi teki ison työn hakemuksen kokoamisessa. Tämä status vahvistaa merkittävästi Kuhmon mainetta kansainvälisenä kulttuurikaupunkina, kaupunginjohtaja Tytti Määttä toteaa perjantaina julkaistussa tiedotteessa.
Olga Zaitsevan mukaan UNESCO:n tunnustuksen saaminen on erinomainen valtti alueelle, jossa tavoitteena on kehittää juurikin kirjallisuusmatkailua. Aikomuksena on luoda vahvempaa ja laajempaa Kalevala-brändiä koko maakunnalle.
– Kainuun vahvuus on kansainvälisessä kirjallisuudessa. Kalevala on käännetty yli 60 kielelle – se on erittäin hyvä pohja, josta lähteä liikkeelle, Zaitseva huomauttaa.
Tulevaisuudessa Zaitsevan mukaan suunnitelmissa on jatkaa yhteistyötä kaupungin kulttuuritoimijoiden ja kirjaston kanssa sekä auttaa alueen yrityksiä hyödyntämään Kalevalan perintöä omien palveluidensa kehittämisessä. Tavoitteena on lisäksi muun muassa oman mobiilisovelluksen kehittäminen, jolla viestiä Juminkin toiminnasta ja Kalevalasta paremmin digitaalisella alustalla.
– Haluamme toimia matkailualalla, koska se kehittää elinkeinoelämää sekä Kuhmossa että koko Kainuussa. Meidän on tiedottava itsestämme ja lisättävä tietoutta siitä, mitä meillä on.
Kuhmolle Kalevala-teema on tähän mennessä tuonut vain taloudellista tuskaa ( Kalevala-hotelli, Kalevala-kylä ). Nyt saatu tunnustus perustuu pohjimmiltaan rajantakaiseen kalevalaisuuteen, jossa Kuhmolla on ollut lähinnä sijaiskodin asema, kiitos Juminkeko säätiön. Muutoinhan kalevalaisuus ei liity Kuhmoon mitenkään, puhumattakaan että Kuhmo olisi mikään Kalevalan koti. Mutta: luovuuttahan tämä tapaus osoittaa hankeperusteiden kirjoittajilta. Toki pisteet kalevalaisuuden perinnön vaalimisesta tällä puolen rajaa.