Teatterien, museoiden ja orkesterien valtionosuusjärjestelmä uudistetaan. (Kuva: Ville Miettinen)

Museoiden, orkestereiden ja teattereiden (ml. tanssi ja sirkus) valtionrahoitusuudistuksen ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen 14. helmikuuta, jolloin opetus- ja kulttuuriministeriön kutsuma asiantuntijaryhmä luovutti ryhmän puheenjohtajan, muusikko Jaakko Kuusiston johdolla työnsä tulokset opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle, kok.

Ryhmän yhdessä Sitran asiantuntijoiden kanssa työstämä julkaisu #Kulttuurivos – Teesit ja rahoituksen periaatteet kokoaa yhteen lähes puoli vuotta kestäneen työskentelyn.

Teatterien, museoiden ja orkesterien valtionosuusjärjestelmä uudistetaan tämän vuoden aikana.

Kulttuurin valtionrahoituksen uudistus on käynnistetty Suomen oloissa poikkeuksellisella tavalla. Tavoitteena on ollut käydä avointa keskustelua uudistuksesta ja sen tavoitteista jo ennen varsinaisen lainvalmistelun alkua kulttuurikentän eri toimijoiden kesken.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Asiantuntijatyöryhmän suositukset rahoituksen periaatteiksi pohjautuvat teeseihin. Teesit kuvaavat asiantuntijatyöryhmän muodostaman taide- ja kulttuuripoliittisen tavoitetilan. Teesit perustelevat muutostarpeita, mutta eivät sellaisenaan ota kantaa rahoitusjärjestelmän yksityiskohtiin.

 

Kuntaliitto kehottaa kuntia toimiin

Kunnat ylläpitävät tai tukevat vuosittain yli 500 miljoonalla eurolla paikallista taiteen ja kulttuurin harrastamista, kokemista ja ammatillista tekemistä, joten kuntien rooli on varsin merkittävä.

Kunnalla on vapaus ja vastuu päättää, millaista taide- ja kulttuuritoimintaa se haluaa alueensa asukkaille tarjota. Taide ja kulttuuri paitsi lisäävät paikkakuntalaisten yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia, ne myös parhaimmillaan nostavat kunnan imagoa sekä houkuttelevat lisää matkailijoita.

– Jokaisessa kunnassa kannattaa nyt pohtia, haluaako kunta olla vain toiminnan rahoittaja vai aktiivinen kulttuuripoliittinen toimija. Tarjonta kannattaa räätälöidä sen mukaan, mitä kuntalaiset haluavat kokea taiteen parissa, sanoo erityisasiantuntija Johanna Selkee Kuntaliitosta.

Selkeen mukaan on tärkeää, että tunnistetaan kuntien merkittävä sivistysrooli. Tämä rooli tulee korostumaan tulevaisuudessa, kun sote-palvelut siirtyvät maakuntatasolle. Kun kunnat omistavat ja avustavat taidelaitoksia ja taiteen eri toimijoita, sillä ylläpidetään pysyvää taidetarjontaa alueilla. Kunnan on mahdollista tukea myös muita, kuin valtionosuuden piirissä olevia toimijoita.

 

Asiantuntijaryhmän kahdeksan teesiä:

Taide ja kulttuuriperintö luovat sivistysvaltion

Taide ja kulttuuriperintö puhuttelevat laajasti

Osaavat tekijät mahdollistavat taide- ja kulttuuripalvelut

Toimintakenttää ja tuotantomalleja uudistetaan ja uusille esittävän taiteen aloille avataan mahdollisuuksia

Valintoja tasajaon sijaan

Toiminnan laadun arvioinnin merkitys korostuu

Yhteistyö alueellisen saatavuuden ja elinvoimaisuuden edellytyksenä

Vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu aidosti kaikille

Lisää teeseistä: Sitran #KulttuuriVOS – Teesit ja rahoituksen periaatteet -julkaisusta

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*