Kuntaliitto vaatii vastausta: Ollaanko koulutusta yhtiöittämässä?
Kuntaliiton mukaan ammatillisen koulutuksen tulisi olla kuntaperusteista, jotta koulutus voitaisiin järjestää paikallisia tarpeita vastaavaksi. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuntaliitto vaatii avointa keskustelua suunnitelmista yhtiöittää ammatillinen koulutus ja kiristää valtion ohjausta koulutuksen järjestämisessä.
Asia tulee ratkaistavaksi ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä, josta on määrä valmistua hallituksen esitysluonnos kesäkuun alkupuolella.
Kuntaliiton mielestä ammatillista koulutusta tulee voida jatkossakin kehittää paikallisen työelämän koulutustarpeiden mukaisesti. Valtion vahvassa ohjauksessa katoaa joustava mahdollisuus huomioida ja kehittää kuntien ja alueiden elinvoimaisuutta ammatillisen koulutuksen avulla.
– Jos ammatillinen koulutus siirretään valtion ohjaukseen ja pakotetaan osakeyhtiöihin, kytkentä paikallisiin tarpeisiin ja toimijoihin ohenee merkittävästi. Tämä heikentää etenkin mahdollisuutta vastata koko perusopetuksen päättävän ikäluokan koulutustarpeeseen, opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta Kuntaliitosta sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ammatillisen koulutuksen reformissa uudistetaan rahoitus-, ohjaus- ja säätelyjärjestelmät kokonaan.
Uudistus koskee noin 120 000 nuoren koulutusta. Lisäksi ammatillisessa koulutuksessa opiskelee vuosittain noin 130 000 aikuista ja osa työttömille suunnatusta työvoimakoulutuksesta ollaan kokoamassa samaan kokonaisuuteen.
Ammatillinen koulutus
vahvemmin kuntaperusteiseksi
Kuntaliiton mukaan koulutuksen kuntaperusteisuutta tulee vahvistaa, ei suinkaan kaventaa.
Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela Kuntaliitosta painottaa, että ammatillisen koulutuksen tulee olla yhä vahvemmin kuntaperusteista siten, että kunnat voivat yksin tai yhdessä järjestää ammatillisen koulutusta paikallisia tarpeita vastaavasti.
– Näin voidaan parhaiten varmistaa perusopetuksen päättävien nuorten koulutus toisella asteella. Koulutuspalvelujen tuottajana voi toki olla myös yksityinen taho, Kallio-Savela sanoo.
Nykyisin ammatillinen peruskoulutus on suurimmaksi osaksi kuntaperusteista. Kunnat rahoittavat ammatillista koulutusta noin 1,1 miljardilla eurolla. Lähes 90 prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista opiskelee koulutuksessa, jonka on järjestänyt kunta yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa.
Aiheesta aiemmin: Yhtiöitetäänkö koulutuskin?
Maaritin kanta on hyvin varteenotettava: ”että ammatillisen koulutuksen tulee olla yhä vahvemmin kuntaperusteista siten, että kunnat voivat yksin tai yhdessä järjestää ammatillisen koulutusta paikallisia tarpeita vastaavasti”.
Maakuntien reuna-alueiden kunnat jäävät helposti sivustakatsojan rooliin yhtiöittämisessä. Miten kenenkään kannattaisi investoida sen alueen yrityksiin, jossa paikalliseen tarpeeseen koulutusta ei voisi järjestää. Miten kävisi näiden alueiden nuorten. Viimeisetkin rippeet lähtevät muualle ja kun he löytävät itselleen parin, he tuskin palaavat. Ja ne jotka eivät lähde, syrjäytyvät. Tästä on paljon esimerkkejä harvaan asutummilla seuduilla. Kaikki yläasteen päättäneet eivät ole vielä valmiita lähtemään kotoaan, silti heistä saa hyviä työntekijöitä ja kelpo kansalaisia, kun koulutus on kohdallaan.
Koulutusta pitää pystyä antamaan mahdollisimman tasapuolisesti ja kuntien elinkeinon ohjaamalla tavalla sekä kuntien tahdon mukaisesti. Tietenkin järkevästi, ettei mitään hullutuksia.
Meillä oli ennen yksinkertainen motto, elinkeinoelämää ei voi olla ilman alueen ammatillista koulutusta.
Näin varavaltuutettuna en ymmärrä ollenkaan, että kunnilla ei olisi tässä ammatillisen koulutuksen järjestämisessäkään mitään roolia, eli käytännössä kuntien luottamushenkilöillä. Kuka nämä maksaa, kuntien ja valtion veronmaksajat, jotka ovat aika pitkälti samoja?