Kuntien kielelliseen asemaan ei muutoksia – joka kolmas suomalainen asuu kaksikielisessä kunnassa
Kaksikielisistä kunnista viidessätoista on ruotsinkielisten enemmistö. Yksi niistä on Raasepori, jonka asukkaista 64 prosenttia on ruotsinkielisiä Kuntaliiton tilaston mukaan. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuntien kielellinen asema säilyy ennallaan vuoden alussa voimaan tulleessa valtioneuvoston asetuksessa kymmenvuotiskaudelle 2023-2032.
Asetuksella säädetään siitä, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä, mikä on niiden enemmistön kieli sekä mitkä kunnat ovat yksikielisiä suomen- tai ruotsinkielisiä kuntia.
Kunnan kielellinen asema määräytyy virallisen tilaston perusteella. Lisäksi kunta voidaan valtuustonsa esityksestä säätää kaksikieliseksi, vaikka kunta olisi tilastojen perusteella yksikielinen. Tämän mukaisesti Korsnäsin kunta, Lohjan kaupunki, Luodon kunta ja Närpiön kaupunki säädetään asetuksella kaksikielisiksi niiden valtuustojen päätösten mukaisesti.
Kuntaliiton mukaan suomalaisista 1,85 miljoonaa – kolmannes suomalaisista – asuu kaksikielisessä kunnassa. Enemmistöltään ruotsinkielisillä kunnilla on 38 500 suomenkielistä asukasta ja enemmistöltään suomenkielisillä kunnilla on 140 000 ruotsinkielistä asukasta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kunnan kielellinen asema ratkaisee niiden kuntayhtymien, maakuntien ja valtion viranomaisten kielellisen aseman, joihin kunta kuuluu.
Rajana kunnan kaksikielisyydelle on, että vähintään 8 prosenttia asukkaista tai yhteensä 3 000 asukasta puhuu vähemmistökieltä äidinkielenään.
Jos vähemmistökieltä puhuvien asukkaiden osuus laskee alle 6 prosentin kunnan väestöstä ja jos näitä asukkaita alle 3 000, tulee kunnasta yksikielinen.
Kunta, joka ei täytä kaksikieliselle kunnalle asetettuja vähimmäisvaatimuksia, voi hakea vapaaehtoista kaksikielisen kunnan asemaa kunnanvaltuuston esityksellä. Näin on tehnyt esimerkiksi Lohja, jolle myönnettiin kaksikielisen kunnan asema edelliselle kymmenvuotiskaudelle 2013–2022.
