Kyläkoulujen lakkautusten vaikutukset huolestuttavat Kuopiossa – ”Virkamieskoneisto jyrää kuntalaiset”
Entinen Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola puolusti kyläkouluja Kuopion kouluseminaarissa.
Mika Rinne, teksti ja kuvat
Kyläkoulujen kohtalo puhutti ihmisiä Kuopion kouluseminaarissa keskiviikkoiltana.
Kuopion valtuustotalolla pidetty tilaisuus eteni rauhallisesti, vaikka noin satapäisen yleisön kasvot olivat vakavia.
Tilaisuuteen osallistuneet Maritta Rosenberg ja Riitta Jaakkola asuvat Nilsiän Palonurmessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Molemmilla naisilla on lapsia Palonurmen kyläkoulussa, joka meinataan sulkea elokuussa 2025. Oppilaat kuljetettaisiin Nilsiän yhtenäiskouluun.
– Kyllä tässä meni yöunet. Koulupäivän pituus nousee merkittävästi, jos lapset joudutaan kuljettamaan Nilsiän keskustan kouluun, Jaakkola sanoo.
– Jos koulukyydit pitenevät, niin miten oppilaat yleensä jaksavat enää koulupäivän jälkeen tehdä läksyt ja harrastaa? Saatikka sitten oppilaat, joilla on jokin oppimishäiriö, se on heille vielä raskaampaa, Rosenberg toteaa.
Maritta Rosenberg ja Riitta Jaakkola pohtivat, miten lasten koulupäivät pitenevät, jos Palonurmen kyläkoulu suljetaan.
Avoimuutta kaivataan
Palonurmen koulun lisäksi myös Kuopion Maaningalla sijaitsevan Pulkonkosken kyläkoulua uhkaa lakkauttaminen ensi vuonna. Lasten vanhemmat arvostelevat asioiden valmistelua.
– Kiire kummastuttaa tässä asiassa. Vanhempien kuulemistilaisuus pidetään vasta kun asiat on valmisteltu pitkälle, Jaakkola kritisoi.
– Kaikki päätökset on luettu sanomalehdestä. Asiat on päätetty etukäteen, Rosenberg toteaa.
Kuopiossa asuva Anja Lapveteläinen yhtyy kouluasioiden valmistelua koskevaan kritiikkiin.
– Tämä on sanelupolitiikkaa, jossa virkamieskoneisto jyrää kuntalaiset. Aitoa ja avointa keskustelua ei käydä ja se on loukkaavaa, Lapveteläinen jyrähtää.
Lapsen oikeudet huomioitava
Kouluseminaarin järjestivät Kuopion maaseutualueiden vanhempainyhdistykset, pitäjäraadit sekä kylä- ja asukasyhdistykset.
Aluksi puheenvuoron piti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kansanedustaja Marko Kilpi (kok.). Hän puolusti koulujen sulkemissuunnitelmia Kuopion kaupungin taloustilanteella.
– Tilanne on kurja ja huonontumassa. Ellei säästetä, niin joudutaan vähentämään opettajien määrää. Tämä on kaikissa kunnissa edessä, Kilpi sanoo.
Toinen illan puhujista oli entinen Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola.
Hän puolusti kyläkouluja ja antoi sapiskaa oikeusviranomaisille, kunnille ja valtiolle.
– Suomessa ei ole ymmärretty lapsen oikeuksien perään. Koulujen lakkauttaminen loukkaa sivistyksellistä yhdenvertaisuutta, Lehtola arvostelee.
Hän korosti, että poliitikkojen ja viranhaltijoiden tehtävä on arvioida kaikissa toimenpiteissään niiden vaikutukset lapsiin ja turvata lasten hyvinvointi.
Lehtolan mukaan maaseutualueiden kouluista on lakkautettu noin 96 prosenttia.
– Perusopetusmenot ovat olleet kasvussa, vaikka kouluja on lakkautettu säästöjen nimissä. Tarkastuslautakuntien on hyvä tarkastella lakkautusten vaikutuksia.
Suomen Kylät ry:n maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo totesi illan esityksessään, että koulusäästöt yliarvioidaan ja kokonaisvaikutukset aliarvioidaan.
– Puhdas ja yhteisöllinen kyläkoulu on maaseudun paras palvelu ja vetovoimatekijä, Niilivuo muistuttaa.
Kaupunki vastaa huutoon
Kuopion kaupunki hakee talouden tasapainottamisohjemassa kaikkiaan 35 miljoonan euron säästöjä ja leikkuri osuu myös opetuspuolelle.
Kuopion kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkankaan mukaan henkilöstö ja tilat haukkaavat opetuspuolen kuluista suurimman osan. Niistä säästettäessä tarkastellaan väestökehitystä.
– Maaseutualueilla syntyvyys alenee merkittävästi ja väestö vähenee kaupungin ydinaluetta nopeammin. Oppilaita ei riitä pienissä kyläkouluissa ja niihin on vaikeampaa saada pätevää henkilöstöä kuin isompiin kouluihin, Vähäkangas kertoo.
Kuopiossa ennustetaan olevan noin 900 perusopetuksen oppilasta vähemmän vuoteen 2030 mennessä.
– Vauhti näyttää kiihtyvän. Valitettava tosiasia on, että harvaan asutulla maaseudulla palvelut joudutaan hakemaan tulevaisuudessa kauempaa. Haluamme kuitenkin turvata maaseutualueiden palvelut mahdollisimman pitkään, Vähäkangas lausuu.
Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkankaan mukaan pieniin kyläkouluihin on vaikeampaa saada pätevää henkilöstöä kuin isompiin kouluihin.
Lapsen parasta ajatellaan
Vähäkangas rauhoittelee lasten vanhempia koulukuljetusten osalta, sillä laki edellyttää lapsille madollisimman sujuvia palveluja.
– Siinä mielessä ei ole syytä huoleen. Suuri osa koululaisista on jo kuljetuksen piirissä, joten kuljetukset eivät lisäänny. Teemme kaikkemme, että matka-aika säilyy kohtuullisena ja reitit sujuvina, Vähäkangas sanoo.
Kuopion kaupunki kehittää myös talouden tilaan ja säästöjen vaikutuksiin liittyvää viestintää, jota kuntalaiset ovat arvostelleet.
– Tämä on varmasti asia mihin tullaan panostamaan. Lain kirjain on täytetty, mutta aina voidaan parantaa tiedonkulkua. Lapsen parasta kaikki vanhemmat ajattelevat ja voin vakuuttaa, että niin mekin, Vähäkangas vakuuttaa.
Juttua muokattu 13.9. kello 9.28: Täsmennetty, että Kuopiossa ennustetaan olevan noin 900 perusopetuksen oppilasta vähemmän vuoteen 2030 mennessä. Aluksi oli kerrottu, että Kuopiossa ennustetaan olevan noin 900 lasta vähemmän vuoteen 2030 mennessä.
Lue myös:
