Kymmenet kunnat vastanneet Raahen koulukiusaamisen vastaiseen haasteeseen – Imatra merkitsee liikennemerkein koko kaupungin kiusaamisvapaaksi vyöhykkeeksi
Raahen kaupunginvaltuuston haasteeseen ryhtiliikkeestä koulukiusaamisen ehkäisemiseksi on vastannut ainakin 20 kuntaa.
Loppuvuodesta 2020 kaikille Suomen kunnille lähetetyn haasteen mukaan tavoitteena on mm. ”punoa läpi Suomen ulottuva tiivis ja välittävä turvaverkko ja näin tarjota entistä mielekkäämmät kouluvuodet jokaiselle suomalaiselle lapselle ja nuorelle”.
– Yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä se, ettei kiusaamiselle anneta kasvualustaa, on parasta koulukiusaamisen ehkäisyä, esittelytekstissä todetaan.
Aloitteen taustalla on mm. se, että lasten ja perheiden pahoinvointi on lisääntynyt, eivätkä palvelut pysty täysin vastaamaan tilanteeseen, sanoo Raahen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pekka Poukkula, kesk.
– Yksi pahoinvoinnin muoto on inhimillinen kärsimys, jota koulukiusaaminen aiheuttaa, Poukkula sanoo.
– Vuosi toisensa jälkeen ollaan saman asian äärellä. Jotenkin tuntuu, että tämä on asia jolle ei voida mitään. Ajattelimme, että pitää ottaa kansallinen ryhtiliike.
Poukkulan mukaan ryhtiliikkeeseen tarvitaan kaikki: aikuiset, kuntalaiset, päättäjät.
Haasteessa on kyse on ennen kaikkea vastuullisesta asenneilmapiirin muutoksesta sekä laajemmasta yhteisöllisestä vastuusta lapsista ja nuorista, esittelytekstissä todetaan.
– Tahdomme myös valtuustona toimia esimerkillisesti, edistää hyväksyvää ja toisia kunnioittavaa toimintatapaa, vaikka olisimme asioista eri mieltä. Tämän tahdonilmauksen ja kutsun vahvistamme jatkossa aina valtuustokauden alussa.
– Jotta voidaan vaatia muilta hyvää ja rakentavaa käyttäytymistä, meidän pitää itse olla ensin esimerkkinä. Voimme valtuutettuina ja ryhminä olla eri mieltä, mutta keskustelu on käytävä rakentavassa hengessä ja toisia kunnioittaen, Poukkula muistuttaa.
Koko kaupunki kiusaamisvapaaksi vyöhykkeeksi
Raahen haasteeseen ovat reagoineet ainakin Imatra, Inari, Kauhajoki, Keminmaa, Kotka, Kihniö, Lappajärvi, Lappeenranta, Leppävirta, Marttila, Pelkosenniemi, Oulainen, Sievi, Siikajoki, Siilinjärvi, Taivalkoski, Tammela, Tuusniemi, Urjala ja Varkaus.
Imatralla haaste tuli valtuustokäsittelyyn tammikuussa yhdessä kahden muun kiusaamisen ehkäisemiseen liittyvän aloitteen kanssa.
Perussuomalaisten valtuutetun Timo Härkösen aloitetta kiusaajan siirtämisestä rangaistukseksi etäopetukseen ei ole perusopetuslain mukaan mahdollista toteuttaa, valtuusto totesi.
Raahen haasteeseen Imatra vastaa valmistelemalla mallin, jolla vahvistetaan kiusaamisvapaata kaupunkia ja turvaverkkoa oppilasaloitteen idean pohjalta.
Aloite tuli imatralaisen Kosken koulun kuutosluokkalaisilta ja malliin kuuluu kiusaamisvapaan vyöhykkeen merkitseminen koulukeskuksissa ja koko kaupungin alueella liikennemerkein.
Lisäksi toimenpiteisiin kuuluu mm. moniammatillisen työn aktivointi mukaan toimintamalliin ja keskustelut poliisin kanssa.
Imatran apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino pitää Raahen haastetta hienona aloitteena, jonka tärkeydestä ei voi olla eri mieltä.
-Aika ajoin tulee esille, että ongelmaan ei ole kyetty riittävän hyvin yhteiskunnassa vastaamaan. Jo se, että pidetään keskustelua yllä, on merkityksellistä ja kannatettavaa.
Lisäksi haaste patistaa kuntia keskustelemaan aiheesta ja tuomaan sen suurennuslasin alle, Heino kiittää.
Imatra puhuu lainvastaisista teoista
Imatra on jo ennen haastetta tarttunut kiusaamisongelmaan määrätietoisesti. Imatralla on jo parin vuoden ajan pyritty välttämään koulukiusaaminen-termiä ja puhuttu sen sijaan lainvastaisista teoista.
Imatran valtuustosta lähtenyt aloite uuden termin käytöstä johti siihen, että koko Etelä-Karjalan maakunnassa tartuttiin ongelmaan tiukasti.
– Aina jos koulussa tapahtuu selkeä väkivallanteko, kutsutaan poliisi paikalle ja teko käsitellään lainvastaisena tekona, Kaisa Heino sanoo.
Taustalla on ajatus, että kiusaamisesta puhuminen on usein ongelman vähättelyä.
Toimintamallista saadut kokemukset kouluissa ovat Heinon mukaan olleet positiivisia.
– Opettajalla voi olla korkeampi kynnys puuttua tapauksiin, jos ei ole selkeää toimintamallia. Nyt kun selkeä toimintamalli on olemassa, on helpompi käsitellä kaikki tilanteet matalalla kynnyksellä samalla mallilla. Ei jää yksittäisen opettajan ratkaistavaksi, mitä pitäisi tehdä.
Keskustelua pidettävä yllä
Vaikka toimintamalli on rakennettu jo joitain vuosia sitten ja se on kerännyt tunnustusta, keskustelu ja mallin tarkastelu on edelleen tarpeen, Kaisa Heino viittaa Raahen heittämän haasteen tärkeyteen.
-Aina, kun asian äärelle pysähdytään, se antaa mahdollisuuden vielä terävöittää toimintamalleja. Tässäkin selkeästi omat terävöityksemme liittyvät siihen, että mallin käsittelystä tulee säännöllistä ja vähintään vuosittain tehdään jotain, tarkistetaan resurssit ja nimetään vastuuhenkilöt, Heino sanoo.
– Toivottavasti joku päivä voitaisiin sanoa, että tämä yhteiskunnallinen ongelma on ratkaistu.
Ratkaisuun pääsemiseksi julkinen keskustelu lienee vielä tarpeen. Kiusaamisesta puhuminen ja siihen puuttuminen pitäisi olla mahdollisimman arkipäiväistä, korostaa Raahen valtuuston puheenjohtaja Pekka Poukkula.
Siksi keskustelu on tarpeen.
Ja sitä Raahen haaste näyttää saaneen aikaan: Kotkassa Raahen haasteen käsittely valtuustossa kirvoitti lähes tunnin pituisen keskustelun kiusaamisesta.
Taitaa tämäkin olla taas samanlaista sanahelinää kuin KivaKoulu -kampanjakin.
Ensinnäkin pitäisi opettajien olla neutraaleja tämän maski asian kanssa, raahessa myös osan opettajan mielestä on pakko pitää maski naamalla, muuten tullut nuhteluja, siinä olisi ponnistus lautaa saada oppilaat ensinnä yhdenvertaiseen asemaan opettajien silmissä.