Lain kiemurat yllättivät kyläkoulujen etäyhteyskokeilun
Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka toivoo, että kokeilukärkihankkeessa päästään jouhevaan kokeilemiseen. (Kuva: Seppo Haavisto)
Opetusta etäyhteydellä kahden pienen koulun välillä. Oppilaat voisivat pysyä lähikoulussaan, koulut jakaisivat osaamista ja resursseja keskenään, ja yhteisöt niiden ympärillä saisivat virikkeitä. Malli, joka joskus auttaisi syrjäseudun kouluja koko maassa.
Tarkoitus oli että jo nyt elokuussa Lapinjärveltä Hilda Käkikosken koulusta Porlammin kylästä annettaisiin videoyhteyden avulla opetusta 500 kilometrin päähän Kannuksessa sijaitsevaan Eskolan kylään.
Eskolan kylässä vanhempainyhdistys on halunnut pitää lapset kotikylällä opintiellä ja kyläkoulun lakkauttamisen jälkeen vastannut kotiopetuksen järjestämisestä talkoovoimin kerättyjen varojen avulla. Lapinjärveläiskoulu olisi tarjonnut opettajaresurssiaan eskolalaisten käyttöön ja vastavuoroisesti saanut etäyhteydellä Eskolasta jotain sellaista mitä sillä ei itsellään ole.
”Kokeilun tavoite on testata uutta toimintamallia lähikoulujen ja -palveluiden säilyttämiseksi, uusia teknologisia mahdollisuuksia hyödyntäen sekä totuttuja opetuksen järjestämiseen liittyviä raja-aitoja kaataen”, yhteistyöideaa kuvaillaan valtioneuvoston kanslian hallinnoimalla Kokeilun paikka -sivustolla.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kesän aikana hanke keräsi joukkorahoituskampanjalla tuhansien eurojen tuen.
Ideana on, että kunhan kunnan, vanhempainyhdistyksen ja yrityksen yhteistyömallia muovataan kokeilun antamien kokemusten mukaan, siitä voisi saada koko maahan sopivan toimintamallin.
Kouluvuosi on alkanut, mutta viime syksystä asti suunniteltu hallituksen kokeiluhankkeen alla kulkenut yhteistyökokeilu etsii vielä lainmukaista tapaa toteutua tarkoitetulla tavalla.
Esteitä kokeilujen tiellä
Alun perin Lapinjärvellä hankkeessa mukana ollut sivistystoimenjohtaja irtisanoutui, ja kunnan edustaja asiassa on nyt kunnanjohtaja Tiina Heikka.
Heikka on yllättynyt siitä, kuinka vielä pitkän suunnittelun jälkeen idealla näyttääkin olevan runsaasti juridisia esteitä toteutuksessa siten kuin hän oli kokeilun käsittänyt toteutuvan.
Valtioneuvoston kanslian (VNK) Kokeilun paikka -sivustolle otettu Lähikouluja etäyhteistyöllä -idea on saanut kehuja ja markkinointia, mutta käytännössä lain kiemurat saattavat aiheuttaa merkittävän esteen kokeilun toteuttamiselle siten kuin Lapinjärvellä oli ajateltu.
Sipilän hallituksen yksi kärkihankkeista on kokeilukulttuurin vahvistaminen. Tavoitteena on ”löytää innovatiivisia ratkaisuja yhteiskunnan ja palveluiden kehittämiseen”. Juuri tällaista Heikka yhteistyökuviosta kuvitteli.
Lapinjärvi on halunnut profiloitua kokeiluista innostuvana ja uudelle avoimena kuntana. Kokeiluissa pitää voida myös epäonnistua, Heikka muistutti Kuntalehdessä viime vuonna. Etäopetushankkeen hankaluudessa kunnanjohtaja näkee huolen siitä, että vastaava byrokratia jarruttaa myös oppimista tukevien digitaalisten ratkaisujen kehittämistä.
– Jos hyvien juttujen eteenpäin meneminen estetään, ei puhuta enää elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisäämisestä.
Kokeileva Suomi -hankkeen video Eskolan ja Lapinjärven kokeilusta:
Kenen vastuulle oppilaat jäävät?
Kokeilussa on ollut tarkoitus, että Lapinjärvi ottaa vastuun opettamisesta ja Eskolan kylän oppilaat siirtyvät Lapinjärven Hilda Käkikosken koulun ”etäoppilaiksi”.
Näin sanotaan kokeilun esittelyssä Kokeilun paikka -verkkosivuilla ja tämän vahvistaa myös VNK:n Kokeileva Suomi -tiimin erityisasiantuntija Johanna Kotipelto.
Kannuksen sivistystoimenjohtajalla Leena Kivijakola toteaa, että virallisesti ei ole käsitelty oppilaiden siirtymistä lapinjärveläisiksi oppilaiksi.
– Virallisesti on käsitelty vain tämä: kyseessä on kotiopetus jonka tueksi tulisi Lapinjärven kanssa hankkeella etäopetusta.
Tähän on Kannuksen kaupungin johdossa ja sivistyslautakunnassa suhtauduttu myönteisesti.
Eskolan vanhempainyhdistyksen edustajan Satu Kumpulaisen mukaan vanhempainyhdistyksen ajatuksena on kuitenkin ollut, että kokeilussa oppilaat siirtyisivät Lapinjärven vastuulle.
Lapinjärvelläkään ei ole tehty päätöstä opetuksen järjestämisvastuun ottamisesta Eskolan kylän lapsille, Tiina Heikka myöntää
Järjestämisvastuu merkitsisi myös oppilashuollosta vastaamista, ja siihen liittyisi tässä tapauksessa paljon juridisia pulmia.
Laki ei tunne etäoppilas-termiä
Koulut ovat iät ja ajat tehneet yhteistyötä perusopetuksen järjestämisessä, ja videon välitykselläkin on opetettu pitkään maan kolkasta toiseen.
Kouluun oppilaaksi otettujen oppivelvollisuusikäisten opetusta ei kuitenkaan voi perusopetuslain mukaan järjestää etäopetuksena. Säännöksen on tulkittu mahdollistavan kuitenkin, että osa opetuksesta annetaan esimerkiksi videovälitteisesti eri koulujen välillä, kun oppilaat seuraavat valvonnan alaisina opetusta, jota kelpoisuusvaatimukset täyttävä opettaja antaa, kertoo Opetushallituksen hallintopalveluiden johtaja Matti Lahtinen.
Eskolan ja Lapinjärven kokeilun kuvauksessa mainittua etäoppilas-termiä laki ei tunne.
Laissa ei katsota etäopetukseksi sitä, että oppilas on valvotusti koulussa luokassa ja siellä on opettaja mukana ja opetus välittyy videolla tai muulla teknisellä laitteella.
– Kun se tapahtuu valvotuissa oloissa, se ei ole etäopetusta. Etäopetuksella tarkoitetaan, että oppilas valitsee ajan ja paikan jossa hän opiskelee, Lahtinen sanoo.
Kotiopetuksessa olevien lasten opiskelua voidaan kuitenkin tukea etäopetusjärjestelyin. Tähän lainsäädäntö ei aseteta estettä.
Laajalla osaamiselle kysyntää
kokeiluhankkeessa
Kokeilun piti ensin olla mahdollinen pelkillä virkamiespäätöksillä. Uuden toimintamallin tielle ilmaantuneet juridiset kiemurat ovat yllättäneet myös Kokeileva Suomi -tiimin, Johanna Kotipelto myöntää.
Rahoitusratkaisuksi löydetty kotikuntakorvausten siirto on hidas. Elokuun uusista oppilaista Lapinjärvelle kuuluva kotikuntakorvaus maksettaisiin vasta vuonna 2019.
Kesäkuussa paljastui, että kummassakin kunnassa tarvitaan sittenkin virallisia päätöksiä, Johanna Kotipelto kertoo. Tuolloin sivistyslautakunnat olivat kuitenkin kuntavaalien jälkeen vasta järjestäytymässä, eikä virallisia päätöksiä ole vielä tehty.
Oppilaiden terveydenhuolto 500 km:n päähän on oma pähkinänsä.
– Vaikka Eskolan vanhempainyhdistys tarjoutui vastaamaan kustannuksista kuten aiemminkin, kunnan järjestämisvastuun kohdalla pykälät eivät kuitenkaan tunnusta kolmannen sektorin toimijaa, ja näin soppa oli valmis, Kotipelto kertaa kokeilun vaiheita keväältä.
Tiina Heikka odottaa mielenkiinnolla, mitä käytännössä tulee tarkoittamaan kärkihankkeen tavoite, että poistetaan esteitä uusien toimivien mallien testaamiseksi. Voisiko se tarkoittaa juuri tällaista etäopetuskokeilua?
Myös Johanna Kotipelto toivoo, että uusien toimintamuotojen kokeiluissa tulisi päästä eteenpäin. Kiperimmät kysymykset liittyvät ymmärrettävästi vastuukysymyksiin.
– Hallituksen puoliväliriihessä linjattiin, että pitäisi perustaa eräänlaisia nopean toiminnan joukkoja, joissa etsitään ratkaisut esteisiin kokeilujen tiellä.
– Hallituksen puoliväliriihessä linjattiin että pitäisi perustaa eräänlaisia nopean toiminnan joukkoja, joissa otettaisiin haltuun yllättäviä esteitä.
Eskolan ja Lapinjärven opetuskokeiluideaa Kotipelto pitää tyypillisenä tällaista nopean toiminnan apua tarvitsevana kokeiluna. Kunnan toimivalta, opetus ja terveydenhoito, kotikuntakorvaukset ja joukkorahoitus ovat omia erikoisalueitaan, joiden kaikkien osaamista on tarvittu. Parasta olisi saada osaajat yhteen ratkaisemaan asetettu tavoite, Johanna Kotipelto näkee.
– Jos ei voi toimia lakia rikkomatta eikä erillistä kokeilulakia ehditä säätää, voisiko Opetushallitus tai poliittinen päätöksentekijä antaa luvan kokeilla?
Koulu alkaa kotiopetuksessa
Eskolan kylän kotikoulussa on jo alettu yhdenmukaistaa lukujärjestystä ja oppimateriaaleja Lapinjärven kunnan mukaisiksi.
– Olemme tietoisia toivotulla tavalla etenemiseen liittyvistä riskeistä, Satu Kumpulainen sanoo.
Yhteistyön muoto ja alkamisajankohta ovat kuitenkin vielä auki. Tiina Heikan mukaan luultavaa on, että aluksi kokeillaan erilaisia tapoja hyödyntää etäyhteyttä.
Satu Kumpulainen uskoo edelleen, että Lapinjärvi voisi ottaa Eskolan koululaiset vastuulleen.
– On juridisia seikkoja joita täytyy selvittää, mutta en näe niitä mahdottomana esteenä, hän sanoo.
– Aloitamme maanantaina kotiopetuksella koska emme ole päässeet vielä Lapinjärven kunnan alaisuuteen. Toivomme edelleen että kokeilu menisi eteenpäin niin että jonain kauniina päivänä Eskolassa olevat koululaiset olisivat Hilda Käkikosken koulun alaisuudessa ja Lapinjärvi vastaa opetuksesta, Kumpulainen sanoo.
Kenen vastuulla oppilaat siis ovat nyt, kun käyvät vanhempien järjestämää kotikoulua?
Eivätkö lapset voi olla edelleen asuinkuntansa vastuulla ja asuinkunta ostaa opetuspalvelua tarvittavan määrän toiselta kunnalta ja kotikunta vastaa kaikesta muusta (oppilashuolto ym.), jollei niistäkin osaa voi ostaa ulkopuolelta (esim. ruoka)?