Lapsiasiavaltuutettu väläyttää kouluverkkopäätöksiä valtion hoidettaviksi – ajatus kummastuttaa kunta-alalla
Kuva: Ville Miettinen
Kittiläläisessä Raattaman kyläkoulussa on viime vuodet ollut alle kymmenen oppilasta. Kittilä on kuitenkin päättänyt säilyttää syrjäisessä paikassa kunnan pohjoisosassa sijaitsevan koulun.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan esittämä ajatus kouluverkkopäätösten siirtämisestä kunnilta valtion hoidettaviksi on saanut jokseenkin tyrmistyneitä reaktioita kunta-alan toimijoilta.
Uudelle kaudelle lapsiasiavaltuutettuna hakenut ja SDP:n listoilta eduskuntaan pyrkivä Kurttila esitti Ylen haastattelussa tänään, että valtio päättäisi koulujen yhdistämisestä ja lakkauttamisesta, ja että tätä varten muutettaisiin lakia kuntien itsemääräämisoikeudesta.
Perusopetuksen järjestäminen kuuluu kunnan tehtäviin, ja jos sote-palvelut siirtyvät maakunnan järjestettäväksi, opetus ja muu sivistystoimi on entistä merkittävämpi osa kunnan tehtäviä.
Kurttilan perusteluna on, että kunnissa ”hoetaan harhaisesti” että säästetään seinistä eikä opetuksesta, mutta käytännössä esimerkiksi kouluverkkopäätösten lapsivaikutukset jäävät tekemättä.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina arvosteli kovasanaisesti Kurttilan esitystä viestipalvelu Twitterissä. Reinan mielestä Kurttila unohtaa, että paikalliset olot tuntevat kuntapäättäjät (luottamushenkilöt ja virkamiehet) toimivat virkavastuulla ja etsivät varmasti lasten kannalta parhaita ratkaisuja.
Reina piti Kurttilan näkemystä kuntapäättäjiä asiattomasti syyllistävänä.
Mikään ei Reinan mielestä viittaa siihen, että valtio olisi säilyttänyt kouluja, joita kunnat ovat lakkauttaneet viime vuosikymmeninä.
– Mikään ei viittaa sellaiseen. Ei kuntien rahoituksesta huolehtiminen, ei valtion omat toimipaikkaratkaisut. Naivia ajattelua ja erikoisen illuusion rakentamista, Reina viestitti Kurttilalle.
Kyllä. Kunnan asukkaat päättävät oman elinympäristönsä asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Epäilen että valtion päätöksellä kouluverkko olisi kohtuullisen keskittynyt https://t.co/WAbFV34xDW
— Markus Hirvonen (@MarkusHirvonen) January 4, 2019
Myös Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen ja Kuhmon kaupunginjohtaja
Tytti Määttä kritisoivat lapsiasiainvaltuutetun esitystä.
Kuntaliiton opetus ja kulttuuri -yksikön johtaja Terhi Päivärinta kommentoi Ylelle pitävänsä epäloogisena ajatusta siitä, että jokin toinen viranomainen puuttuisi kuntien itsehallintoon.
Päivärinta myös arveli lapsivaikutusten arvioinnin yleistyneen viime vuosina.
– Ei ole välttämättä niin, että lakkautuksia tehdään säästösyistä. Kouluverkko supistuu sitä mukaa, kun lasten määrä vähenee. Isommissa kouluissa saatetaan myös pystyä tarjoamaan oppilaille paremmin opetusta aineissa, jotka vaativat erityisosaamista. Päätöksiä tehdään todella harkiten.
@TimoReina Hyvät kommentit, kiitos! On vaikea uskoa, että yhdenkään kunnan päättäjät tieten tahtoen tekisivät lapsille haitallisia päätöksiä. Päätöksentekoon liittyy kuitenkin aina realiteetit, joiden pohjalta on ratkaisut tehtävä.
— Helinä Perttu (@HelinaPerttu) January 4, 2019
Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Helinä Perttu, kok., otti myös kantaa.
Kuntapäättäjät tuntevat alueensa kouluverkon tarpeet ja tekevät siihen liittyvät päätökset todella harkiten. Vallan siirtäminen valtiolle uhkaisi kuntien itsehallinto-oikeutta ja siirtäisi vaikuttamismahdollisuudet kauas kuntalaisista. #koulu #kouluverkkohttps://t.co/NDWujZ3aD4
— Kuntaliitto | Kommunförbundet (@Kuntaliitto) January 4, 2019
Mikä muuten on lapsiasiavaltuutetun @TuomasKurttila kanta siihen, pitäisikö valtiolla hyväksyttää myös uudet koulut, että tulevat oikeaan paikkaan, tai erilaiset tilojen ja oppimisympäristöjen laajat uudistukset, jotka edellyttävät vanhasta luopumista? Entä kuka ne maksaisi? https://t.co/SnLJdkkJmJ
— Timo Reina (@TimoReina) January 4, 2019
Korjattu Tuomas Kurttilan titteli muodosta lapsiasiainvaltuutetty oikeaan muotoon lapsiasiavaltuutettu.
Kurttila on ilmeisesti kepun myyrä demareissa. Muuten ei voi miehen menoa ja mölinää ymmärtää. Demarit miettikööt vielä miehen ehdokkuutta, eli pudottakoot listoiltaan
Tämä on selvä kuin pläkki: Peruskunnassa osataan päättää voimassa olevien lakien mukaan, mikä on kouluverkoston suuruus. VOS-leikkaukset tulee lopettaa. Läheisyysperiaate toteutuu peruskunnassa. Kyllä jämtti on.
Kuntien valtionosuuksia on leikattu vuosikausia surutta, valtionosuutta erityisesti opetustoimessa on muutettu erillisiksi avustuksiksi, jotka käytännössä lisäävät hallinnollisia velvoitteita.
Valtionosuusprosentti, eli se osuus jolla valtio osallistuu kuntien peruspalvelujen rahoittamiseen, on laskenut melkein 10 prosenttiyksikköä 10 vuoden aikana. Miksi?
Pienen kunnan kuten Rautavaaran taloudellinen asema riippuu ratkaisevasti maan hallituksen kuntapolitiikasta. Uudet valtionosuudet, valtionosuuksien leikkaukset ja mahdolliset uudet tehtävät kunnan harteille muodostuvat kohtuuttomiksi pienen kunnan asukkaiden maksettavaksi.
Pohjois-Savossa on muitakin samanlaisia pienehköjä kuntia, joiden asema riippuu täysin hallituksen kuntaratkaisuista.
Olen puhunut erillislaista, ”Lex Rautavaarasta”. Se ottaisi huomioon kunnan pitkät etäisyydet ja harvan asutuksen. Erillislaki tähtäisi lähipalvelujen turvaamiseen jokaiselle kutakuinkin tasavertaiselta pohjalta. Pohjimmiltaan kysymys on perustuslain toteutumisesta ja kansalaisten yhdenvertaisuudesta. Kun nyt pohditaan metropolialueen hallintoa ja palveluita, yhtä lailla tärkeää on tarkastella palveluita yhteiskunnallisen janan toisessa päässä. Sen ei luulisi olevan mahdotonta, jos yhdenvertaisuus merkitsee jotakin päättäjille. Kyllä jämtti on niin.
Totta on että kouluja lopetettiin ainakin jossain vaiheessa maakunnissa että saataisiin pienten kuntien talous näyttämään paremmalta ja näin estettäisiin mahdolliset kuntaliitokset. Samalla säilyisi nykyisten mahtimiesten valta. Kuntaliitoksissahan olisi voinut käydä niin, että olisi tullut toisinajattelijoita hallintoon ja se on toki estettävä keinolla millä hyvänsä, vaikkapa lapsilta ottamalla.