Lapsibarometri: Yli 40 prosenttia vastaajista oli kokenut olonsa turvattomaksi esiopetuksessa – Tutkija antaa vinkkejä, miten lasten tilannetta voi parantaa
Lapsilla voi olla paljonkin näkemyksiä siitä, mikä lähiympäristössä tuntuu pelottavalta ja mikä pelkoon auttaisi, kertoo erikoistutkija Terhi Tuukkanen lapsiasiavaltuutetun toimistosta. (Kuva: Mikko Vähäniitty)
Yli 40 prosenttia lapsista kokee olonsa turvattomaksi esikoulussa ainakin välillä, kertoo Lapsibarometri 2022.
Turvallisuudesta ja erityisesti turvallista oloa edistävistä ja vähentävistä tekijöistä on syytä keskustella lasten kanssa esiopetuksessa, erikoistutkija Terhi Tuukkanen arvioi lapsiasiavaltuutetun toimistosta.
– Lasten kanssa voi yhdessä pohtia näitä asioita. Silloin aikuisen on tärkeää olla avoin ja kiinnostunut siitä, mitä lapset kertovat esimerkiksi peloistaan.
Lapsen kuunteleminen voi tuntua itsestään selvältä asialta, mutta käytännössä se saattaa joissakin tilanteissa unohtua aikuiselta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Aikuisen on myös hyvä pyrkiä lisäämään tietoisuuttaan omista peloista, jotta niitä ei vahingossa siirtäisi lapsille, Tuukkanen lisää.
– Lasten näkemysten selvittäminen pelottavista ja turvaa tuovista asioista on myös osa lapsivaikutusten arviointia. Sitä arviointia kunnissakin olisi toteutettava, kun tehdään lapsia koskevia päätöksiä.
Asuinympäristön valaistusta on hyvä pohtia
Lapsibarometri on lapsiasiavaltuutetun toimiston toteuttama tutkimus 6–7-vuotiaiden lasten arjesta ja elämästä.
Kokonaisuutena Lapsibarometrin tulokset ovat varsin myönteisiä. Kolme neljästä lapsesta ajattelee, että hänellä on jokin turvallinen paikka.
– Lapsilla voi olla paljonkin näkemyksiä siitä, mikä lähiympäristössä tuntuu pelottavalta ja mikä pelkoon auttaisi. Yksi konkreettinen esimerkki on valaistus, sillä pimeys on yksi tyypillisimmistä lasten pelon aiheista.
Yli 90 prosenttia lapsista ilmoitti, että heillä on turvallinen ihminen elämässään.
– Turvallisena ihmisenä lapset mainitsivat useimmiten äidin tai isän. Turvaa lapsille tuo tutkimuksen mukaan ennen kaikkea hellyys.
– Aikuisen lähellä oleminen, halaaminen, silittäminen tai syliin ottaminen vie pelkoa pois silloin, kun jännittää tai pelottaa.
Vanhempien koulutustaustalla oli merkitystä
Pelottaako sinua joskus?
– Tätä kysyttiin vuoden 2020 Lapsibarometrissa ja myös tänä vuonna. Tämän kysymyksen kohdalla vastausluvut eivät olleet muuttuneet paljoa. Se oli myönteinen asia, kun ottaa huomioon, miten paljon maailmassa on tapahtunut kahden vuoden aikana.
Esimerkiksi koronapandemia tai Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei siis näkynyt, kun lasten kokeman pelon yleisyyttä verrattiin eri vuosien barometreissa.
Barometrin tulokset herättävät myös huolta. Huomio kiinnittyy tässä suhteessa erityisesti jo edellä mainittuun eli siihen, että vain 58 prosenttia lapsista koki aina olonsa turvalliseksi esikoulussa.
Tätä ei voida pitää riittävän hyvänä tuloksena, Tuukkanen painottaa.
Onko sinulla turvallinen olo eskarissa? Tämä oli se kysymys, johon lapset vastasivat, erikoistutkija täsmentää.
Kun tässä kysymyksessä lasten vastausjakaumia tarkasteltiin taustatekijäkohtaisesti, yksi tilastollisesti merkitsevä ero löytyi.
– Lasten vanhempien koulutustaustalla oli merkitystä tässä kysymyksessä.
Korkeakoulutettujen vanhempien lapsista 61 prosenttia koki olonsa eskarissa turvalliseksi aina, kun alemman koulutusasteen vanhempien lapsista vastaavalla tavalla koki 51 prosenttia.
”Aikuiset suojelevat ja vahtivat”
Turvattomuutta esikoulussa aiheuttaviin asioihin ei tässä kyselyssä syvennytty. Tätä teemaa voidaan käsitellä syvemmin kuntienkin eri yksiköissä, Tuukkanen kannustaa.
Turvaa eskarissa antavat aikuiset. Näin koki 35 prosenttia vastaavista ja toiseksi eniten turvaa vastausten mukaan antoivat kaverit, jotka mainitsi tässä mielessä 31 prosenttia vastaajista.
– Se tuo lapsille turvaa, kun on riittävästi aikuisia, jotka ovat lasten kanssa, Tuukkanen arvioi.
Lapset kertoivat barometrissa, että aikuiset pitävät huolta, suojelevat, vahtivat ja auttavat tarvittaessa.
Lapsi vastasi puhelimessa
Lapsibarometrin aineisto kerättiin puhelinhaastatteluilla, jotka toteutettiin kevään 2022 aikana. Aineisto koostuu 404 haastattelusta. Taustatiedot, kuten asuinalue ja vanhempien koulutus, kysyttiin lapsen vanhemmalta.
Tämän jälkeen lapsi vastasi puhelimessa 13–18 kysymykseen. Vastaajajoukko painotettiin valtakunnallisesti edustavaksi sukupuolen ja asuinalueen osalta.
Tulokset osoittavat, että turvallisuus merkitsee lapsille turvallista elinympäristöä, joka myös tuntuu lapsista turvalliselta ja jossa on läheisiä ja hellyyttä tarjoavia aikuisia sekä kivoja kavereita, Tuukkanen jatkaa.
