Liperi uudisti varhaiskasvatuksen edulliseksi ja perheystävälliseksi

Tuntiperusteinen maksujärjestelmä ja toiminnan sähköistäminen ovat tehneet Liperin varhaiskasvatuksesta perheille ystävällisempää ja kunnalle edullisempaa.

Kun lapsia tulee jatkuvasti lisää ja valtionosuudet pienentyvät, jotain pitää tehdä varhaiskasvatukselle. Näin todettiin Liperissä, käärittiin hihat ja ruvettiin uudistamaan.

Tulos on hyvä: vuonna 2012 käyttöön otettu varhaiskasvatuksen tuntiperusteinen maksujärjestelmä on tuonut monia, yllättäviäkin, iloisia käänteitä kunnassa, kertoo varhaiskasvatuksen johtaja Sirkka Korhonen.

Tuntiperusteisessa maksujärjestelmässä perhe varaa varhaiskasvatuspaikan, määrittelee tarvitsemansa käytettävän tuntimäärän kuukaudessa, ja maksu määräytyy sen mukaan. Jos käyttää palvelua vähemmän, maksaa vähemmän.

Samalla aiempi stabiili päivärakenne, jossa pedagogiikka painottui aamupäivään, on Liperissä muuttunut.

– Vanhemmat varaavat hoitoajat, henkilökuntamme muodostaa sen mukaan pienryhmät, ja pedagogiikka rakentuu sen mukaan, Korhonen kertoo.

– Tuleepa lapsi päiväkotiin kello 8 tai kello 14, hän pääsee samalla tavalla mukaan toimintaan. Tästä taas seuraa, että pedagogiikan laatu on muuttunut, kun henkilöstö on alkanut miettiä, kuinka turvataan se lain määrittelemä varhaiskasvatus kaikille lapsille.

Kustannukset alenivat

Moni muukin asia on muuttunut. Esimerkiksi pelättyä negatiivista vaikutusta talouteen ei ole tullut. Liperissä oli ensin huoli, että kun varhaiskasvatusmaksut vähenevät, kunnan kustannukset nousevat.

Toisin kävi. Esimerkiksi noin sadan lapsen päiväkodissa, jossa kaikki lapset ovat ”vuorohoitolaisia”, päivähoidon käyttö väheni niin, että hoitopaikkoja vapautui heti 21 paikkaa.

Tämä oli tervetullut seuraus kunnassa, jossa päivähoidon tarvitsijoiden määrä kasvaa tasaisesti.

– Ei ole tarvinnut investoida, vaikka vuotuinen kasvu on ollut noin 30 lasta per vuosi, Sirkka Korhonen kertoo.

Perhepäivähoidossa puolestaan hoitoaikojen lyheneminen on merkinnyt, että hoitajan työaika on alkanut riittää.

– Aiemmin hoitajat oli tehneet hurjasti ylitöitä, jolloin piti antaa tasoittumisvapaita ja piti olla varahoitojärjestelmä. Nyt varahoitojärjestelmä on voitu lopettaa, mistä on tullut isoja säästöjä.

Korhosen mukaan selvästi havaittava seuraus uudistuksesta on myös perheiden hyvinvoinnin lisääntyminen, kun vanhemmat miettivät tarkemmin ja jakavat lapsen tuomisen ja hakemisen, ja lapsi pääsee usein jo iltapäivällä kotiin.

Päivähoitoaikaa seurataan mobiilisti

Tärkeä merkitys toiminnan uudistamisessa on sillä, että vanhemmat voivat vaivattomasti varata hoitoajan ja seurata minkä verran lapsen hoitoaikaa kuukaudessa on jäljellä.

– Meillä on ollut 2010 saakka käytössä sähköinen hoitoaikojen leimaus. Sittemmin on kehitetty sähköinen yhteys koteisin. Perhe voi mobiilissa ilmoittaa lasten hoitoajat ja seurata reaaliaikaisesti todellista käyttöä.

Sirkka Korhosen mukaan Liperin päivähoidon asiointi on sähköistetty niin pitkälle kuin se ohjelmantuottajien tarjonnan perusteella on mahdollista.

– Se vapauttaa ammattilaisia työskentelemään lasten kanssa. Enää ei tehdä käsin lippusia ja lappusia ja lasketa hoitoaikoja ja tehdä suunnitelmia.

Puoliväliriihessä hyvä linjaus

Hallituksen puoliväliriihessä linjattiin kannustinloukkujen purkamisesta muun muassa päivähoitomaksuja alentamalla.

Sirkka Korhosen mielestä suuntaus on oikeana myös lapsen edun kannalta. Toisaalta hän ymmärtää myös huolen siitä, millainen vaikutus maksutason muutoksella on kunnan kassaan.

Kuntaliitto on muistuttanut, että uudistuksen vaikutus on kompensoitava kunnille täysimääräisesti.

Liperin kokeilu osoittaa, että kunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa merkittävästi.

– Aina pitää olla kriittinen, mutta kyllä kokeilu kannattaa. Meillä tehtiin yksi toimintakausi, ja nyt seurataan sen vaikutuksia ja toteutumista.

– Toisaalta kaikkea ei voi mitata rahassa. Lapsen hyvinvointiin kannattaa satsatakin euroja. Nämä ovat myös arvokysymyksiä.

Liperissä kokemukset ovat sen verran hyviä, että lisää samansuuntaista on tiedossa.

– Syksyllä aloitamme 5-vuotiaille maksuttoman varhaiskasvatuksen. Sillä etsitään lapsen näkökulmasta sisällöllisiä muutoksia.

– Varhaiskasvatuslaki toi muutoksen pedagogiikkaan, me yritämme tuoda tasa-arvon näkökulmaa vielä laajemmin lasten elämään, Sirkka Korhonen kertoo.