Helsingin opetuslautakunta sai tiistaina tiedoksiannon opetusvirastolta epäillyistä laajoista väärinkäytöksistä virastossa.

Opetusviraston entinen tietohallintojohtaja Hannu Suoniemi on vangittu epäiltynä törkeästä petoksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä. Epäilyt liittyvät koulujen tietotekniikkahankintoihin.

Eräät Helsingin opetuslautakunnan jäsenet ovat julkisesti ihmetelleet, miksi he saivat tietää vakavista rikosepäilyistä tiedotusvälineiden kautta viime viikolla, vaikka rikosepäily on ollut tiedossa jo hyvän aikaa ennen joulua.

Helsingin opetuslautakunnan puheenjohtajan Minerva Krohnin, vihr., mukaan tiedotusvastuu asiassa on poliisilla, joka tutkii rikosepäilyä. Poliisin oli kieltänyt kertomasta tutkinnasta lautakunnan jäsenille tai kaupunginhallituksen jäsenille, Krohn kertoo Facebookissa julkaisemassaan infokoosteessa asiasta.

– Rikoksista epäilty henkilö on työskennellyt kaupungilla pitkään. Hän on tuntenut käytännöt ja järjestelmät hyvin, ja ilmeisesti onnistunut peittämään mahdollisen rikoksensa hyvin, Krohn kirjoittaa.

– Tietohallinnon prosessit ovat olleet epäselviä, joka on saattanut mahdollistaa myös väärinkäytökset. Aiempi johto ei ryhtynyt toimenpiteisiin muuttaakseen epäselvää (ja kouluja huonosti palvelevaa) prosessia. Mahdolliset rikokset eivät kuitenkaan ole seurausta huonosta valvonnasta, vaan rikokset vaativat aina rikollisen toimijan.

Nykyinen, vuonna 2015 aloittanut, opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen siirsi Suoniemen syrjään tehtävästään koska ei katsonut tietohallinnon olevan asianmukaisella ja Helsingin digistrategian vaatimalla tasolla.

– Aiemmasta poiketen digistrategia lähtee oppimisesta ja sen muutoksesta, jota laitteiden pitää tukea. Aiemmin laitteet olivat tavallaan oma toimintonsa, joka oli irrallaan kouluista ja opetuksesta. Tämä teki toiminnasta epämääräistä ja saattoi antaa mahdollisuuden väärinkäytöksiin, Minerva Krohn kertoo.

Epäillyt väärinkäytökset ajoittuvat vuosiin 2006-2015. Sittemmin IT-laitehankinnat on osana digistrategiaa organisoitu kokonaan uudestaan. Laitteet on kilpailutettu kaupungin hankintakeskuksen toimesta.

– Opetusviraston pitää tilata tähän valikoimaan kuuluvia laitteita. Kouluille sopivia laitteita on ollut tarjolla rajoitetusti. Käytännössä yksi opettajille sopiva läppäri, ja yksi oppilaille soveltuva, Krohn kertoo.

Tulevaisuudessa Helsingin kouluissa on Krohnin mukaan tarkoitus luopua pöytäkoneista, jotta ei ylläpidetä tuplajärjestelmää.

– Useimmissa luokissa tulee kuitenkin olemaan näytöt ja näppäimistö, eli käyttäjän kannalta tilanne ei sanottavasti muutu vaikka pöytäkone vaihtuu luokassa läppäriin. Erillisiä telakoita ei hankita, mutta koneen saa liitettyä parilla johdolla käyttöön.

– Pilottikouluja priorisoitiin hankinnoissa, mutta laitteita on hankittu kaikille kouluille. Opettajille koneita on hankittu n. 1 600, oppilaille lähes 9 000, joista n. 2 000 saadaan vasta tänä vuonna. Tänä vuonna hankitaan vielä lisää koneita.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Näin voi käydä isossa tehottomassa Helsingissä

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*