Narsistijohtaja sairastuttaa yhteisön – "Koulut eivät ole mitenkään suojattuja narsismilta"
Kuva: Pixabay
Johtajuuden narsismiongelmat koskevat myös kouluja, sanoo PsT, työpsykologian erikoispsykologi Helinä Häkkänen.
Häkkänen on tehnyt yrittäjänä työpaikkaselvityksiä myös oppilaitoksissa.
Tutkimusta ei ole siitä, kuinka yleistä narsismi oppilaitoksissa on.
– Mutta koulut eivät ole mitenkään suojattuja narsismilta, Häkkänen muistuttaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Kyse voi olla niin perustason oppilaitoksesta kuin yliopistosta.
Tyypillisesti narsistinen esihenkilö on yliherkkä kritiikille ja kokee emotionaalista tyydytystä johtajuusasemastaan.
Päätöksentekoa voi leimata epärealistinen usko omiin ja oman organisaation menestymismahdollisuuksiin.
Narsistit pitävät itseään hyvinä johtajina, vaikka eivät tosiasiallisesti sitä ole tutkimusten mukaan.
– Heitä pidetään taitavina verkostoitujina ja sosiaalisen vaikutelman luojina. He luovat pääsääntöisesti positiivisen ensivaikutelman, ovat puheliaita ja aktiivisia.
Narsisti voi olla innostava ja innovatiivinen. Esimerkiksi kouluyhteisössä tämä voi saada työsuhteen alussa aikaan illusorisen positiivisen kokemuksen siitä, että juuri tämä koulu on ainutkertainen ja erityisen hyvä.
Tämä on kuitenkin harhauttava ensivaikutelma.
– Kun on tutkittu, minkälaisen vaikutelman he luovat ajan kanssa, tyypillisesti se on aina kielteinen.
– Tyypillisesti näiden kanssa tekemisiin joutuvat hakeutuvat terapian piiriin ja lähtevät työyhteisöstä.
Narsisti on hyvin taitava luomaan vaikutelmia, joilla ei ole todellisuuspohjaa.
– Ihminen, joka seuraa sivusta, voi olla hyvinkin hämmentynyt, että mitä täällä tapahtuu.
