Nuoret aikuiset on unohdettu lukutaitotyössä – Kirjastot haluavat herättää kiinnostusta
Nuorten aikuisten lukutaidon heikkeneminen halutaan pysäyttää tekemällä kirjastosta entistä paremmin nuoria houkutteleva paikka. Kuvassa Lahden kaupunginkirjasto. (Kuva: Lauri Rotko)
Kirjasto on monille nuorille aikuisille ”näkymätön” paikka, jonka tarjonta on tuntematonta ja jota ei koeta kiinnostavaksi, sanoo Tarja Rajala Turun kaupunginkirjastosta.
Rajala toimii projektikoordinaattorina Lukemattomat mahdollisuudet -hankkeessa, jossa pyritään katkaisemaan lukutaidon heikkenemisen kierre. Hankkeen taustalla on havainto siitä, että Suomessa ei ole tahoa, joka auttaisi aikuista ihmistä parantamaan heikkoa lukutaitoaan.
Rajalan mukaan kosketus lukemiseen ja lukutaidon ylläpitoon voi katketa esimerkiksi peruskouluvaiheen jälkeen, kun koulusta tuleva kannustus ja painekin loppuvat.
Lukemattomat mahdollisuudet -hankkeessa kirjastosta pyritään tekemään kiinnostava paikka nuorille aikuisille, ja sitä kautta pyritään tukemaan heidän lukutaitoaan.
– Hankkeessa herätellään ajatusta, että kirjastossa voisi olla jotakin jokaiselle, Rajala kertoo.
”Etsivää lukijatyötä”
Kohderyhmä tavoitetaan yhteistyötahojen avulla. Hanketta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu, jonka lisäksi hankkeen toteuttavat Jyväskylän yliopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä Turun ja Seinäjoen kaupunginkirjastot.
Niin Turussa kuin Seinäjoella hanke tekee yhteistyötä paikallisten koulutuksen, maahanmuuton ja esimerkiksi kuntoutuksen toimijoiden kanssa.
-Idea on, että toimimme yhdessä niiden kanssa, jotka tapaavat nuoria, joilla on ongelmia lukemisen kanssa. Sitä kautta voimme ensin selvittää, mikä nuoria kiinnostaa ja sitä kautta pohtia, mitä kirjastossa olisi heille.
Tämänkaltainen yhteistyö on koko hankkeen ytimessä kohderyhmän tavoittamiseksi, Tarja Rajala sanoo.
Myös yliopistonlehtori (1.9.2020 alkaen apulaisprofessori) Sari Sulkunen Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitokselta pitää nuoria aikuisia usein laiminlyötynä kohderyhmänä lukutaidon tukemisessa.
Erityisesti, kun lähdetään koulun formaalin oppimisympäristön piiristä, kohderyhmän tavoittaminen vaikeutuu.
-Ja yhtä lailla näissä nuorissa aikuisissa on niitä, jotka kaipaavat tukea taitojen kehittymiseen.
Sulkusen mielestä Lukemattomat mahdollisuudet kuvastaa sitä, miten kirjastossa on tartuttu haasteisiin ja pyritty menemään sinne, missä ihmiset ovat.
– Meillä on kuitenkin aika iso joukko niitä, jotka eivät kasva siihen, että kirjasto on tuttu paikka. Siinä mielessä tämä on ikään kuin etsivää lukijatyötä – mukaillen etsivää nuorisotyötä.
Intersektionaaliset tekijät
Sari Sulkusen tutkimusalaa on mm. nuorten ja aikuisten lukutaito, lukutaidon kehittymiseen vaikuttavat tekijät sekä taidoiltaan heikompien ryhmien osaaminen.
Sulkusen mielestä Suomessa on tähän asti puhuttu melko vähän sosiaaliluokasta ja muista tekijöistä, jotka vaikuttavat lukutaidon taustalla.
Lukutaitokeskustelussa on viime vuosina noussut julkisuudessa pintaan muun muassa Pisa-tulosten osoittama sitkeäksi osoittautunut ero poikien ja tyttöjen tuloksissa.
Jos sukupuolia verrataan, se pitää tehdä nyansoidusti, Sari Sulkunen muistuttaa.
Nuorten lukutaitotuloksissa näkyy esimerkiksi, että mitä koulutetummat vanhemmat, sitä parempi lukutaito lapsella on keskimäärin.
Tulokset ovat keskimääräisiä, Sulkunen korostaa.
– Se että vanhemmalla on vähän koulutusta, ei automaattisesti tarkoita, että hän ei lukisi tai ei ymmärtäisi lukemisen arvoa ja välittäisi sitä lapselleen.
– Mutta keskimäärin tämä on aika tärkeä tekijä. Itse asiassa se näkyy myös aikuistutkimuksissa, että neli-viisikymppisillä ja ylipäätään työikäisillä vanhempien koulutustaso on yhteydessä lukutaitoihin.
Ylipäätään lukutaidon taustalla vaikuttavat intersektionaaliset tekijät, Sari Sulkunen sanoo. Siksi sukupuolten välisistä eroistakin tulisi puhua nyansoidusti, koska esimeriksi sosiaalisella luokalla on vaikutuksensa tässäkin jaottelussa.
– Pisan heikkenevissä tuloksissa näkee, että heikkeneminen keskimääräisissä tuloksissa on voimakkaampaa alemmissa sosiaalisissa ryhmissä. Ja ylemmissä ryhmissä, joissa pääsääntöisesti koulutustasokin on korkeampi, sekä tytöillä että pojilla tulokset ovat heikentyneet vähemmän.
-Esimeriksi 15-vuotiaiden Pisa-arvioinnissa sosioekonomisen ja kulttuurisen taustan merkitys on noussut. Eli entistä vahvemmin taidot vaihtelevat sen mukaan, minkälainen koti on tässä suhteessa. Vanhempien koulutus, kodin kulttuuriset resurssit, kirjojen lukumäärä – tämäntyyppiset tekijät ovat siellä taustalla.
Resurssikysymys
Lukutaidon merkitys tullee esille myös oppivelvollisuuden laajentuessa toiselle asteelle, kuten hallitus on linjannut. Perusasteen loppuvaiheessa on kasvava joukko nuoria, joilla tekstitaidot ovat kohtuullisen vaatimattomat, Sari Sulkunen muistuttaa.
-Siitä voi tulla hyvinkin paljon vaikeuksia selviytyä toisen asteen opinnoista ammatillisellakin puolella. Ei koulu voi olla pelkkä säilöntäpaikka. Siellä tarvitaan asianmukaista tukea niille, jotka muuten tipahtaisivat pois.
Se, mitä tukea näille nuorille tulee olemaan saatavilla, on resurssikysymys.
-Ammatillisessa koulutuksessa on todella osaavaa erityisopetusta ja erilaisia tukitoimia, mutta on myös paljon opiskelijoita. Onko se sitten riittävästi resursoitua, se on varmasti asia, josta monella siellä puolella työskentelevällä on mielipide.
Luettavan tekstin pitää kiinnostaa
Esimerkiksi Lukukeskuksen Sanat haltuun -hankkeessa ammattikoululaisia innostettiin tekstien pariin rap-lyriikan kautta. Samantapainen hanke on mukana Lukemattomat mahdollisuudet -hankkeessa.
Kuntalehden podcastissa vieraillut sanataidekouluttaja Aleksis Salusjärvi korosti, että lukemiseen vastentahtoisesti suhtautuvien kohdalla on tärkeä löytää jokin, mikä tahansa, kohderyhmää kiinnostava teksti.
Saman on havainnut Tarja Rajala.
-Se voi olla vaikka elokuvalehti tai autonkorjausopas. Ei ihmisten tarvitse lukea klassikkoja. Mutta lukutaito pitäisi riittää, että olet täysillä yhteiskunnassa mukana.
-On ihmisiä, jotka eivät lue mitään. Silloin ei kirjavinkkaaminen auta. Esimerkiksi rap on siinä hyvä, että tulee kosketuspinta johonkin tekstiin. Tulee tarve itse kirjoittaa ja sitä kautta haluaa lukea jotain, että osaisi ehkä kirjoittaa ja ilmaista itseään paremmin.
Lukemisesta yhteisöllisyyttä
Niin Sari Sulkunen kuin Tarja Rajala muistuttavat yhteisöjen merkityksestä lukemisen etenemisessä.
-Olen ollut kauhean iloinen Lankisen lukupiiristä, Rajala viittaa jääkiekkomaajoukkueen maalivahdin Kevin Lankisen toissa keväänä perustamaan lukuyhteisöön. Lankisen lukuharrastus nousi julkisuuteen Suomen voittaessa maailmanmestaruuden ja Lankisen kerrottua rentoutuvansa turnauksissa ja kotiloloissakin lukemalla.
-Tarvitaan esikuvia, tyyppejä, jotka tekevät lukemisesta jotenkin makeampaa.
Yhteisöllisyyttä Tarja Rajala toivoo myös paikallisella tasolla kirjojen ja lukemisen ympärille. Turku on mukana Lasten ja nuorten säätiön ReadHour-tempauksessa. Kampanja alkoi viime viikolla ja huipentuu YK:n kansainvälisenä lukutaitopäivänä 8. syyskuuta, jolloin kaikkia suomalaisia rohkaistaan lukemaan tunnin ajan klo 14-15.
Kampanjalla halutaan Lasten ja nuorten säätiön mukaan nostaa lukutaito keskusteluun, innostaa lukemaan ja ”juurruttaa Suomeen uusi lukemiselle hurraava juhlapäivä”.
Tarja Rajala haluaisi lukemisesta yhteisöllisempää ja näkyvämpää katukuvassa.
-Meillä on ajatus, että haastetaan ihan kaikki turkulaiset.
Turussa toteutetaan myös vuosittain Koko Turku lukee -kampanja, joka kestää lokakuun ajan.
– Silloin teemme yhteistyössä mm. järjestöjen kanssa aika ison kampanjan, jossa järjestetään erilaisia lukutapahtumia etenkin lapsille. Viime vuoden teemana oli lue lapselle, tänä vuonna houkuttelemme kaikenikäisiä lukijoita.
– Tänä vuonna tavoittelemme myös vähän lukevia ja lukemattomia erilaisilla lyhyillä teksteillä ja mielenkiintolähtöisellä toiminnalla, Tarja Rajala kertoo.
Lue myös:
