OKM edellyttää koulutukseen lisärahoitusta – miten käy, sillä jo indeksijäädytys kuntien valtionosuuksiin olisi koulutusleikkaus?
OKM edellyttää opetustuntien määrien lisäämistä perusopetuksessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on koonnut terveisensä seuraavalle hallitukselle tarvittavista toimista.
Ministeriön mukaan koulutustasoa tulee nostaa, oppilaiden perustaitoja vahvistaa, lasten ja nuorten hyvinvointia ja osallisuutta parantaa sekä koulutuksen järjestämisrakenteita ja rahoitusta uudistaa. Kulttuuria ja luovia aloja tulee vahvistaa sekä osallisuutta ja demokratiaa kehittää.
OKM:n näkemyksen mukaan oppimistulosten lasku pysäytetään lisäämällä opetustuntimäärää perusopetuksessa sekä uudistamalla perusopetuksen tuki.
Erityisesti vieraskielisten lasten ja oppilaiden edellytyksiä riittävän suomen ja ruotsin taidon saavuttamiseen parannetaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Koulutuksen rahoitusta kaiken kaikkiaan vahvistetaan ja kohdennetaan tarvittaessa uudelleen.
Laskelmat menivät uusiksi
Puolue toisensa jälkeen on ilmoittanut kuluvana vaalikeväänä, ettei koulutuksen rahoituksesta leikata. Jos johonkin ollaan lisäämässä rahoitusta, se on nimenomaan koulutus. OKM:n näkemykset menevät toisin sanoen hyvin yksiin puolueiden kanssa. Mutta kun katsotaan kuntien tänä vuonna saamaa peruspalvelujen eli käytännössä pitkälti sivistystoimen valtionrahoitusta, todellisuus on toinen: rahoitus on historiallisen alhaalla.
Erityisasiantuntija Olli Riikonen Kuntaliitosta kertoo, että sote-uudistus on muuttanut tilanteen. Valtionosuuslaskelmat ovat menneet uusiksi, ja osalle kunnista tuleva aika on hyvin tiukka.
Kuntien välillä on isoja eroja, ja huonolta tilanne näyttää esimerkiksi Etelä-Savossa, jossa sote-kustannukset ovat kasvaneet nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Tilanne vaikuttaa samalla jäljelle jäävään valtiolta tulevaan kuntien rahoitukseen
Mikäli kuntien saama rahoitus pienenee, niiden mahdollisuus lisätä koulutukseen käytettäviä euroja pienenee.
Riikonen tunnustaa, ettei valtio tietenkään voi jatkuvasti lisätä velanottoaan. Valtiovarainministeriö on esittänyt kylmääviä leikkaustarpeista. VM on jo vilautellut indeksijäädytyksiä, joihin mentäisiin ennen varsinaisia suoria leikkauksia.
Kuluvalle vuodella kunnat saivat indeksikorotuksia 3,8 prosentin verran.
– Inflaatio laukkaa, joten ensi vuoden indeksikorotusten pitäisi olla kaiken järjen mukaan tuota suurempia. Jos indeksikorotuksia ei tulisikaan, se vaikuttaisi lähes varmasti perusopetukseen, sillä sivistystoimeen menee yli 80 prosenttia kuntien euroista ja perusopetukseen siitä yli puolet.
– Jo indeksijäädytys kuntien valtionosuuksiin olisi käytännössä koulutusleikkaus.
Ei vain absoluuttisten eurojen mukaan
Lasten ja nuorten määrä vähenee, joten perusopetukseen kohdistuu kunnissa jo sen takia sopeuttamistarpeita.
Riikonen huomauttaa, että kuntien panostuksia perusopetukseen ei kannat tarkastella vain absoluuttisia euroja tai asukaskohtaisia kustannuksia tuijottamalla. Parempi mittari on eurot oppilasta kohti, mutta niidenkin tulkinnassa pitää huomata taustat.
– Jossain kustannukset alenevat tilapäisesti, kun kouluverkkoa on saneerattu ja kustannusten nousun taustalla voi olla investointi uusiin seiniin. Opetuksen laadun kehityksestä nämäkään mittarit eivät kerro.
