Onko lukiosta tulossa tehotuotantolaitos? Kuntalehden podcastissa lukion paineista, eriarvoistumisen uhasta ja rahoitusleikkauksista keskustelevat Arno Kotro ja Kyösti Värri – ja toteavat, että yhtään ei saa enää leikata
Jos jotain sasiin toivoa, niin rahoituksen korjaaminen vaikka finanssikriisiä edeltävälle tasolle ja pikkaiseksi aikaa koulurauhaa, on niin hemmetisti ollut uudistusta ja myllerrystä, että olisi kaikkien etu, että nyt mentäisiin näillä vähän aikaa, vastaa Arno Kotro (oik.) kysymykseen, miten hän kehittäisi lukiokoulutusta, jos saisi päättää. Kuva: Marko Pekkanen
Lukion ja aikuislukion opettaja Arno Kotro on huolissaan siitä, että lukiosta on tulossa vain ”valmennuskurssi ylioppilaskirjoituksille”, ja tiukat suoritustavoitteet jyräävät alleen ikä- ja opiskeluvaiheeseen kuuluvat yhteisöllisyyden kokemukset ja luovuuden.
– Jos me käytetään ylioppilaskirjoituksia tällaisena opintoja ohjaavana instrumenttina, niin se on kyllä myös lisäämässä painetta ja suorituskeskeisyyttä ja oppiaineiden eriarvoisuutta, Arno Kotro sanoo Kuntalehden podcastin uudessa jaksossa, jossa keskustellaan koulutuksesta ja erityisesti lukiokoulutuksesta.
Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri myöntää aiheelliseksi huolen korkea-asteen valintauudistuksen vaikutuksista, mutta lukio-opiskelua varten tehtävien valintojen merkitystä tai muuttumista on Värrin mukaan liioiteltu. Kolme olennaista valintaa, eli pitkä tai lyhyt matematiikka, lyhyen kielen valinta ja fyysikan opiskelun laajuus ovat olleet samat vuosikymmeniä, Värri muistuttaa.
– Tosiasiassa siellä ei painetta ole. Hypetys korkea-asteen valintauudistuksen osalta on synnyttänyt nuorille tarpeettomasti sellaisen kuvan että pitäisi hyvin aikaisessa vaiheessa tietää [tulevista opinnoista varhaisessa vaiheessa], Kyösti Värri sanoo.
– Me aikuiset olemme hyvin paljon aiheuttaneet painetta tässä. Tunnistan korkea-asteen valintauudistuksen luoman paineen, mutta muutoin mikään ei ole aikaistunut opiskelijavalintojen osalta.
Kotro on huolissaan opiskelijoiden hyvinvoinnista ja muistuttaa, että mittaukset osoittavat opiskelijoiden kokevan kuormitusta ja stressiä.
-Kyllä koulutodellisuudessa on jotain sellaista, joka nyt lisää sitä suorituspainetta. Nykyään puhutaan kaikessa eurojen kieltä, niin kyllähän se kalliiksi tulee, jos meillä alkaa olla uuvahtaneita alle kolmekymppisiä
pitäisi pitää ihmiset kelkassa mukana. nuorena koetuilla mielenterveysvaikeuksilla on pitkät vaikutukset
Podcastissa puhutaan myös mm. lukion ja muun koulutuksen rahoitusleikkauksista, jotka ovat haaste niin koulutuksen järjestäjille kuin opettajille, jotka näkevät leikkausten vaikutukset joka päivä työssään.
Tämän vuosikymmenen iso haaste lukiokoulutuksessa on saavutettavuus, jonka haastaa ikäluokkakehitys, Kyösti Värri. Ennusteiden mukaan vain kahdessa 66 seutukunnasta 16-18-vuotiaiden ikäluokka kasvaa seuraavan vuosikymmenen aikana.
– Vaikka 2000-luvulla lukioiden määrä on vähentynyt sadalla, saavutettavuus on pysynyt tosi hyvänä. Mutta näin ei ole tapahtumassa seuraavan 10 vuoden aikana. Tähän on pystyttävä vastaamaan. Siinä rahoitus on yksi keskeinen elementti, johon täytyy vastauksia löytää myös valtion suunnalta, Kyösti Värri sanoo.
Kuntalehden podcast on kuunneltavissa SoundCloudissa, iTunesissa ja Spotifyssa
