Oppivelvollisuuden pidentäminen lisäsi koulumatkatuen kustannuksia 20 miljoonaa euroa – kustannukset kolminkertaistuivat Kymenlaaksossa
Noin puolet koulumatkatuen saajien kasvusta joukkoliikenteen käyttäjissä on pääkaupunkiseudulla toimivan HSL:n asiakkaita. HSL-alueella matkustaminen on opiskelijoille niin edullisia, että aiemman lainsäädännön kustannusraja ei ylittynyt, mutta oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä kustannusraja poistui.
Oppivelvollisuusiän nostamisen jälkeen koulumatkatuen saajien määrä on kasvanut lähes puolitoistakertaiseksi ja kustannuksia on tullut 20 miljoonaa euroa lisää vuodessa, tiedottaa Kela.
Oppivelvollisuutta pidennettiin 18 vuodesta 21 vuoden ikään vuonna 2021.
Viime lukuvuonna (2022-2023) koulumatkatukea sai yli 70 000 toisen asteen opiskelijaa. Koronakriisiä edeltäneenä lukuvuonna 2018-2019 tuen saajia oli vajaat 49 000, eli 21 000 vähemmän kuin viime lukuvuonna.
Samaan aikaan koulumatkatuen menot ovat kasvaneet noin 45 miljoonasta eurosta noin 67 miljoonaan. Kasvua koulumatkatuen kustannuksissa on siis ollut yli 20 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 50 %:n kasvua.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Oppivelvollisuusiän nostaminen ja maksuton toinen aste ovat odotetusti kasvattaneet Kelan koulumatkatuen kustannuksia. Näyttää siltä, että tieto mahdollisuudesta saada koulumatkat maksutta on saavuttanut opiskelijat hyvin. Koulumatkatukea on osattu hakea matkoille, joihin aikaisemmin ei ole voinut sitä saada, Kelan etuuspäällikkö Piia Kuusisto sanoo.
Suurin osa koulumatkatuen saajista saa tukea joukkoliikenteellä kulkemiseen. Myös euromääräisesti suurin osa korvauksista maksetaan joukkoliikenteellä kuljetuista matkoista. Eri joukkoliikenteen muodoilla kuljetuista matkoista koulumatkatuen menot lisääntyivät noin 9 miljoonaa euroa ja olivat lukuvuonna 2022-2023 noin 39 miljoonaa euroa.
Eniten kustannukset ovat kasvaneet Kymenlaaksossa: kustannukset ovat kolminkertaistuneet samalla kun saajien määrä on yli kaksinkertaistunut. Uudellamaalla saajien määrä on kasvanut lähes yhtä paljon kuin Kymenlaaksossa, mutta kustannukset vain kaksinkertaistuneet.
– Kymenlaaksossa poikkeuksellinen kasvu johtuu pitkälti siitä, että Kouvola on aikaisemmin tarjonnut laajasti maksutonta joukkoliikennettä opiskelijoille ja nyt opiskelijat ovat siirtyneet koulumatkatuen saajiksi. Uudellamaalla taas HSL:n matkat ovat tulleet koulumatkatuen piiriin, sanoo Kuusisto.
Vähiten koulumatkatuen kustannukset ovat Manner-Suomessa kasvaneet Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Etelä-Savon maakunnissa, joissa kaikissa kasvua oli alle viidennes. Etelä-Savossa ja Kainuussa saajien määrä on pysynyt ennallaan, Keski-Pohjanmaalla jopa vähentynyt hieman.
